Jokainen rakennuksilla työskennellyt tietää, että pöly pöllyää eri vaiheissa enemmän ja vähemmän. Useimmiten enemmän. Rakennusalalla puupölylle altistuvat etenkin kirvesmiehet ja parkettilattiatöitä tekevät.

Puupölyä monenlaisissa rakennustöissä

Puupölyä ja tanniineja syntyy puun sahauksessa ja työstössä: hirsirakennukset, muottilaudoitukset, telineiden rakentaminen, sisäpaneloinnit, kalusteiden asennus, lattioiden päällystäminen parketilla tai lattialaudalla, puisten rakennusosien asennus- ja viimeistely ja listoitukset. Lämpökäsitellyn puun hiontapöly on kaikkein hienojakoisinta. Kevyt pöly leviää työtilan ilmaan ja jää leijumaan altistaen työtä tekevää työn loputtuakin.

Terveysvaikutukset

Kotimaisen puun puupölyä on aikaisemmin pidetty terveyden kannalta ongelmattomana. Viime aikoina on enenevässä määrin oltu toista mieltä. Pöly ärsyttää ihoa, silmiä ja limakalvoja. Se aiheuttaa myös hengitysteiden herkistymistä ja sen seurauksena astmaa ja nuhaa. Karkea pöly poistuu yskiessä ja niistäessä, mutta hienojakoinen hiontapöly kulkeutuu keuhkoihin. Etenkin kovapuupölyt; tammi ja pyökki on luokiteltu terveyden kannalta haitallisimmiksi.

Pöly kuriin

Isommilla rakennustyömailla ei välttämättä aina itse pysty vaikuttamaan työskentelytilan pölyisyyteen. Työkalujen valinnassa sen sijaan näitä mahdollisuuksia on. Varsinkin pitkäkestoisissa töissä on suositeltavaa käyttää

kohdepoistolla varustettuja sahoja, katkaisulaikkoja, hiomakoneita ja muita työkaluja. Ulkomaisissa puulajeissa kohdepoistojen käyttö on välttämätöntä. Työkohteen siivous mieluiten teollisuusimurilla on myös tärkeä osatekijä altistumisen vähentämiseksi. Kuivaharjausta ei suositella puupölyn siivoukseen. Huolimatta koneiden poistotekniikoista, pölyä kuitenkin aina pääsee työtilan ilmaan.

Tämän takia kaikissa töissä, joissa on mahdollisuus altistua puupölylle, tulee käyttää P2 -luokan hengityksen suojainta. Mikäli pöly on hienojakoista ja varsinkin, kun on kysymyksessä kovapuun tai ulkomaisten puulajien työstäminen, on käytettävä hengityksensuojaimena P2 -luokan puolinaamaria tai puhaltimella varustettua suojainta. On selvää, että rakennuspöly sisältää muitakin haitallisia materiaaleja, joten hengityksensuojain on senkin takia paikallaan.

Yrittäjän työterveyshuollossa myös puupölyaltistus huomioidaan

Yrittäjän työterveyshuollossa seurataan tarkkaan myös puupölyn mahdollisia terveysvaikutuksia säännöllisissä työterveystarkastuksissa muiden seulottavien tekijöiden rinnalla. Tavoitteena on sairastumisen ehkäisy.

Iho-oireet voivat viitata allergiaan. Keuhkojen toimintaa selvittävä spirometria l. keuhkojen tilavuusmittaus ja tarvittaessa PEF -mittaus tehdään vastaanotolla. Seurannan tavoitteena on mahdollisimman ajoissa löytää mahdolliset riskit sairastua ja saada ne hallintaan. Lisätietoa:

www.ttl.fi Rakennusterveys/Puupöly

www.ttl.fi/syty2000

Koonnut: Kirsti Kalanen

Syty2000 -projekti