- Kuljetusala on yksi säädellyimmistä toimialoista, ja valvontaa kiristetään koko ajan, tiivistää Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjien toimitusjohtaja Tero Siitonen päällimmäiset ajatukset. Tämä realiteetti vetää suuntaviivat yhdistyksen toiminnalle.

Yrittäjien toimintaedellytyksiä rasittaa työvoimapula ja lukemattomat laki- ja säädöspykälät, joiden tiuhaan tarkennuksia pulppuavassa tahdissa on vaikea pysyä. Kuljetusketjun vastuuta on nykyisin sälytetty muillekin kuin yrittäjien harteille.

– Myös asiakkaat ovat vastuussa siltä osin kuin omalla toiminnallaan pystyvät kuljetukseen vaikuttamaan. Kuljetuksen ostaja ei saa ruoskia kuskia maantielle, jos ajoaika on täyttynyt, Siitonen selvittää ja myöntää näyttökysymysten ongelmallisuuden. Tilanne on selkeämpi, jos toimeksiantajia on vain yksi.

Kuskit kaipaavat palvelupisteitä

Noin 1250 jäsenyritystä ja –yrittäjää ovat orientoituneet digiaikaan viime huhtikuusta lähtien. Ajo- ja lepoaikaa tallentava digipiirturi korvaa pahvikiekon, mutta ei ole vielä kaikissa autoissa. Digipiirturin keskeinen ongelma Siitosen mukaan on muistamattomuudessa käyttää toimintovalitsinta: ollaanko tauolla vai työssä. Miehen mielestä tavoite on hyvä: turvallisuus työssä ja liikkuessa.

- Mutta se ei huomioi inhimillisyyttä kuljettajan osalta. Vaikeinta on kotiin tullessa perjantai-iltana jäädä nukkumaan tai tappamaan aikaa vaikka Jämsän tienoille 11 tunniksi. Kuorma päällä ei silmälläpitovelvollisuuden vuoksi voi edes poistua auton luota. Sosiaalitiloja ei ole, ja asutaan hytissä.

Tavara on saatava liikkumaan. Suomi on suuri ja harvaanasuttu Eurooppaan verrattuna. Kuljettajat kaipaavat lisää palvelupisteitä ja lepoalueita. Alan houkuttelevuuden nostaminen on haaste, eikä median tappajarekka-tyyppinen uutisotsikointi helpota työtä.

– Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa, joissa raskas liikenne on ollut mukana, syy on noin 80 prosentissa löytynyt muualta kuin rekan ratin takaa, Siitonen huomauttaa.

Niin yrittäjien kuin kuljettajien keski-ikä on yli 50 vuotta. Että ihmiset ja tavara liikkuisivat jatkossakin, logistiikka-alan koulutukseen tarvitaan 5 000 aloituspaikkaa vuodessa, joista 3 000 kuljettajille. Nyt kuljettajille on aloituspaikkoja noin 1 500.

Koulutusta päivitettävä säännöllisesti

Soppaan on tippumassa lisämausteeksi uusia direktiivejä. Kaupallisen kuljettamisen koulutusvaatimukset nousevat. Laki kuorma- ja linja-autonkuljettajan ammattipätevyydestä astuu kuorma-autojen osalta voimaan 1.9.2009. Sen jälkeen alalle ensi kertaa tulevilla on oltava peruskoulutus. Vanhoilla kuljettajilla on jatkokoulutusvaatimus: koulutusta on päivitettävä säännöllisesti.

Särmistä huolimatta Siitonen toteaa toimialalla menevän hyvin. – Kun Suomella menee hyvin, meillä on töitä. Bisnesten luistamisesta se on kiinni. Kuljetuskalustosta tulee pula. Pian ollaan tilanteessa, jossa asiakkaat taistelevat siitä, ketkä saavat ostettua kuljetuspalveluja.

Tieverkon turvallisuus on jatkuvasti keskusteluissa. Talvikunnossapidon taso huolettaa. –Tiehallinto pyrkii hoitamaan osuutensa, mutta riittävätkö määrärahat. Kunnossapitourakoitsijoissa on suuria eroja. Ne ovat yrityksiä siinä missä muutkin. –a-ss.

Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjien toimitusjohtaja Tero Siitonen muistuttaa, että kuljettajien ja isäntäkuljettajien aika on kortilla, digipiirturin kuljettajakortilla.