Hyvä ryhti ei ole pelkkää estetiikkaa, ryhti vaikuttaa ihmisen terveyteen ja jaksamiseen oleellisesti. Ryhdikäs ihminen näyttää pidemmältä ja itsevarmemmalta kuin huonoryhtinen. Ryhdikkyys ei myöskään merkitse pingottamista jäykkänä ja tikkusuorana.



- Ryhti ei ole asento vaan tila, se on kehon hallintaa ja tasapainoa. Hyvä mielikuvaharjoitus on vaikkapa se, että kuvittelee lantionsa paikalle täysinäisen vesiämpärin. Kun ämpäristä ei läiky miltään reunalta yli, on lantion asento hyvä. Jos samalla kuvittelee, pysyisikö täysinäinen vesilasi pään päällä on todennäköistä, että koko asento on tasapainoinen, työfysioterapeutti Pauliina Koskinen KuntoPulssista kertoo.



Koskisen asiakkaina käy paljon työikäisiä ihmisiä, joille väärät ja yksipuoliset työasennot ovat aiheuttaneet ongelmia. Niska- ja hartiakivut ovat tyypillisiä vaivoja, niistä kärsii 34 % asiakkaista. Selkäkipuja valittaa 22 prosenttia.



- Työpaikoilla lisääntynyt kiire näkyy myös meidän asiakkaissamme. Kun on enemmän tekemistä, kuin kunnolla ehtisi, yritetään työtä jouduttaa esimerkiksi istumalla ihan tuolin reunalla ja takomalla tietokoneen näppäimistöä sormet jäykkinä. Näyttäähän se tehokkaalta, mutta ei varmaan tee työstä tuottavampaa, Koskinen sanoo.



Ryhdikkyyteen tarvitaan kehon tukilihaksia jotka helpottavat niveliin kohdistuvaa kuormitusta. Nivelsiteiden varassa roikkuminen ilman lihastukea, esimerkiksi hartiat lysyssä istuminen, lisää nivelten kuormitusta ja aiheuttaa ennen pitkää kipuja. Selän välilevyperäiset ongelmat voivat olla seurausta pitkään jatkuneesta väärästä istuma-asennosta.



- Ihmisten pitäisi oppia kuuntelemaan omaa kehoaan. Asentoa pitää vaihtaa heti, kun olo alkaa tuntua tukalalta. Työtuolien ja autonpenkkien säätöjä pitää käyttää ja säätää istuin itselle sopivaksi. Pitkään paikallaan pysyvät, staattiset työasennot vaativat vastapainoksi verenkierron elvyttämistä: pieni pumppaava liike niveliin ja hartioihin takaa kudosten riittävän hapensaannin päivän aikana. Elvyttävä taukojumppa on aina paikallaan. Sen sijaan, että yrittäisi venyttää pitkään, pitää vain muistaa "pumpata" lihaksia riittävän usein.



Liikunta polttaa stressihormoneja



Omaehtoinen liikunta on sitä tärkeämpää, mitä yksipuolisempaa työ on. Pauliina Koskinen uskoo, että jokaiselle löytyy oma laji, josta voi nauttia. Kipukaan ei ole este liikunnalle, pitää vain löytää kivuton tapa liikuttaa kehoaan.



- Ihminen on tarkoitettu liikkumaan. Liikunta ei merkitse suorittamista, siinä ei tarvitse kilpailla eikä ottaa aikaa. Istumatyön tekijälle jo saunapuiden pilkkominen on erinomaista liikuntaa, jossa myös stressihormonit palavat. Tietysti liikunnan on hyvä olla mahdollisimman monipuolista. Tärkeintä, että se tuo mielihyvää. Kohtuus on tässäkin pidettävä mielessä, kehon pitää saada välillä myös levätä, Koskinen sanoo.



Huono ryhti ei aiheuta ongelmia yhdessä yössä ja myös ongelmien korjaaminen vaatii aikaa. Paraskaan fysioterapeutti ei pysty yhdellä eikä kahdella kerralla parantamaan vuosien aikana syntyneitä vaivoja.



- Jos todella haluaa parantaa oloaan, pitää olla valmis tekemään asian eteen pitkäjänteistä työtä. Se palkitaan aivan varmasti. Ihminen ei ole koskaan liian vanha aloittamaan terveempää elämää.



[139_57.jpg]



[140_54.jpg]

Ty?fysioterapeutti Pauliina Koskinen ja Kalle-selk?ranka antavat esimerkki? ryhdikk??st? istuma-asennosta.

Hartiat lysyss?, nivelsiteiden varassa roikkuva istuma-asento rasittaa selk?rankaa ja voi pitemm?n p??lle aiheuttaa jopa selk?rangan v?lilevyn pullistuman.