Kun Paavo Korhonen käveli koulupoikana reppu selässä Nummenpakalta Turun Suomalaiseen Yhteiskouluun, Hämeenkadulla ei vielä ollut yhtään kerrostaloa. Kävely oli myös ainoa vaihtoehto koulumatkan taittamiseen.

- Turku on muuttunut aivan toiseksi noista päivistä, 90-vuotias Korhonen sanoo nyt.

Paavon isä, Otto Korhonen oli perustanut puusepän- ja rakennusalan liikkeen yhdessä kolmen muun alan miehen kanssa. Nummenmäellä toimineesta verstaasta kasvoi sittemmin Korhosen Huonekalutehdas jonka johdossa Paavo Korhonen vietti parhaat työvuotensa. Tai osan niistä, sillä talvi- ja jatkosota veivät miehen moneksi vuodeksi.

- Pääsin ylioppilaaksi 1936. Armeijan jälkeen aloitin opiskelun Helsingin kauppakorkeakoulussa, Turussahan ei siihen aikaan vielä ollut kauppakorkeaa. Valmistuin ekonomiksi 1947. Isäni oli kuollut jo -35. Itse olin yrityksen toimitusjohtajana vuodesta -44 vuoteen -82. Jäin sitten hallituksen puheenjohtajaksi ja hoidin sitä tehtävää vuoteen -91

Sotavuosina Paavo Korhonen tapasi tulevan puolisonsa ja avioitui -45. Liitto talousopettaja Raili Korhosen kanssa kesti lähes 60 vuotta. Paavo Korhonen jäi leskeksi kaksi vuotta sitten.

Otto-isän hyvä ystävyys Alvar Aallon kanssa antoi suunnan koko huonekalutuotannolle. Korhonen on edelleen ainoa tehdas, jossa maineikkaan suunnittelijan ajattomia huonekaluja valmistetaan. Niiden yksinmyyntioikeus on Artekilla.

- Se joskus surettaa, että Artek on nykyään ulkomaisessa omistuksessa, Korhonen huomauttaa.

Alvar Aallon lisäksi Korhosen huonekaluja ovat suunnitelleet muun muassa Jouko Järvisalo, Heikki Ruoho, Rauno Sorsa, Teemu Järvi, Vesa Damski ja Timo Saarnio. Niitä markkinoidaan Korhosen uuden, oman markkinointiyhtiö Mobelin kautta. Tehtaan johdossa on vuodesta 1982 ollut Paavo Ja Raili Korhosen poika Jukka Korhonen.

Aalto oli myös kauppamies

Paavo Korhosen koti on kalustettu pääasiassa oman tehtaan tuotteilla. Vaikka huonekaluilla voi olla ikää kymmeniä vuosia, ne näyttävät aivan moderneilta. Alvar Aallosta Korhosella on paljon henkilökohtaisia muistoja.

- Sota-aikana tulimme kerran vastatusten Maalaistentalon käytävällä. Olimme molemmat sotilaspuvuissa, Aalto oli vänrikki ja minä luutnantti. Emme me siinä kuitenkaan herroitelleet toisiamme, kun olimme vanhoja tuttuja. Aalto oli hyvä suunnittelija, mutta hän oli myös kauppamies, hän järjesti esimerkiksi huonekalunäyttelyn Lontoossa 1933.

Paavo Korhonen on ikäisekseen erittäin hyvässä kunnossa. Syyksi hän arvelee elämänmittaista liikunnan harrastamista. Hiihto ja golf ovat olleet läheisimmät lajit, mutta liikunnan puolelle voitaneen laskea myös rakkaat metsätyöt, joita hän on tehnyt Paraisten kesäkodissaan. Sotavamma vei näön toisesta silmästä ja toi 30 prosentin invaliditeetin.

- Itse sota-ajan selvisin aika hyvin. Maaliskuun toisena päivänä 1940 olimme saaneet tiedon rauhasta, mutta se ei ollut tavoittanut venäläisiä Kollaanjoella, jossa olin Talvelan sissipataljoonan joukkueenjohtajana. Jouduimme vastatusten venäläisten kanssa ja sain luodin päähäni. Tuosta se meni nenänvarresta ja tuli korvan takaa ulos, Korhonen näyttää. Sotilasarvoltaan Korhonen on yliluutnantti.

Nuorena Paavo Korhosta olisi kiinnostanut myös metsänhoitajan ammatti. Puun kanssa hän on ollutkin tekemisissä koko elämänsä, tosin vähän pitemmälle jalostetun.

pirkko.varjo@y-lehti.fi