Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä käsittää 9 paikallista seurakuntaa ja 16 osastoa. Sen väkiluku on liki 155 000. Yhtymän talous- ja suunnittelujohtaja vuodesta 1976, Aapo Kaisti kuvaa yhtymää käytännön apuvälineeksi perustyötä tukevassa palvelutoiminnassa.

Yritysten liikevaihtoa vastaavaksi luvuksi Kaisti nostaa käyttömenot vuositasolla. Tänä vuonna luku hipoo 45 miljoonaa euroa sisältäen investoinnit. Suurimpia viipaleita menokakusta ovat kiinteistöjen hoito (31%), paikallissrk:n toiminta (18%) ja yhteiset seurakunnalliset tehtävät kuten sairaalasielunhoito tai perheneuvonta (17%).

- Kaikki kolme ovat käytännössä seurakuntatyötä. Sitähän kirkkojen ja seurakuntatalojenkin henkilöstö tekee, Kaisti huomauttaa.

Budjetin on noudateltava kirkkohallituksen talousarvion kaavaa. Sijoitustoimintaa hoidettaessa syntyy rahoituskuluja, joihin kirjataan mahdolliset tappiot. Ammattisijoittajien hoidossa on yli 100 miljoonaa euroa. Rahastosijoituksia on reilut 10 miljoonaa ja kassa- ja notariaattityyppisiä eriä 11,8 miljoonaa. Eli yhteensä lokakuun alun tilanne oli liki 127 miljoonaa, joista sijoitettuna 115 miljoonaa euroa.

Hoidettavana erilaisia leivisköitä

- Hautainhoitorahastoa ei hallinnoida vapaasti, vaan omaisten tekemien hautainhoitosopimusten mukaan. Riski on meillä, Kaisti osoittaa mahdollista inflaatiota tai muuta talouselämän aaltoilua.

Rahaston tuoton on oltava vähintään inflaation kattava. Srk-yhtymä tekee edelleen jopa 25 vuoden mittaisia hautainhoitosopimuksia, mikä on harvinaista.

Juuri kyseisen rahaston omistuksessa oli keväällä myydyn Varissuon liikekeskus Oy:n osakekanta. Vuokra-asuntojen kysyntä on voimakasta. Muun muassa Mikaelinkirkon lähellä on kaksi asunto-osakeyhtiötä. Oma kiinteistöhuolto hoitaa yhteensä tuhatta osaketta, joita on lisäksi Jaanissa, Hannunniitulla, Pernossa ja Varissuolla.

Työtä Jumalan hyväksi

Kirkkovaltuusto on hyväksynyt yleiset sijoitusohjeet ja –strategian. Käytännössä sijoitusten täytäntöönpanopäätökset tekee yhteinen kirkkoneuvosto, jonka alaisuudessa toimii sijoittajiin ja varainhoitajiin yhteyttä hoitava sijoitustoimikunta.

- Noudatamme varovaisuutta ja tavoittelemme kohtuullista tuottoa noudatellen kirkkohallituksen itselleen vahvistamaa mallia moraaliset ja eettiset näkökulmat huomioiden. En usko, että poliittinen tausta tai ajattelu ohjaisi luottamusmiehiä, Kaisti selvittää. Joskus esiintynee tarvetta vetää kotiseurakuntaan päin.

Miljoonia ja taas miljoonia euroja, summia, joita tavallisen tallaajan on vaikea hahmottaa. Vaaditaanko seurakuntien kirstunvartijalta omaa henkilökohtaista vakaumusta? Ratkaiseeko raha?

- Omaa vakaumusta ei voida mitata tai määritellä toisen henkilön toimesta, mutta kirkkolaki määrittää, että viranhaltijoiden on oltava kirkon jäseniä. Työn hoitaminen käytännössä edellyttää omaa vakaumusta. Ajattelun lähtökohta on työ Jumalan valtakunnan hyväksi, Kaisti painottaa.

Talous- ja suunnittelujohtaja Aapo Kaisti hakee turvautuu tällä kertaa osakeyhtiölakiin, joka vaikuttaa yhtä mittavalle teokselle kuin Raamattu.