Vastaantulija tervehtii iloisesti ja näyttää tutulta, nimi vain ei tule mieleen. Kotona silitysrauta unohtuu päälle ja töissä keltaiset muistilaput kuorruttavat tietokoneen näyttöä. Aika tavallista, mutta kuinka huolestuttavaa, neurologian erikoislääkäri Erkki Säkö Turun Päänsärkykeskuksesta?



- Huonomuistisuudesta voi huolestua, kun se alkaa haitata normaalia elämää. Hyvä mittari on myös se, että lähimmäiset ryhtyvät huomauttelemaan muistamattomuudesta. Tilapäinen unohtelu sen sijaan on täysin normaalia, myös se, että tuttujenkaan ihmisten nimet eivät aina muistu mieleen, Säkö lohduttaa.



Muisti huononee iän myötä jonkin verran. Omaa muistiaan voi harjoittaa opiskelemalla tai muilla harrastuksilla, joissa tarvitaan ajattelua ja ongelmanratkaisua. Terveellinen ravinto, kohtuullinen liikunta ja riittävä uni tekevät hyvää myös aivoille. Nautintoaineita tulee käyttää vain kohtuudella, tupakkaa ei ollenkaan.



- Työikäisen muistin huononeminen johtuu usein viinasta. Muistinsa voi ryypätä joko rankalla ja usein toistuvalla juomisella tai jatkuvalla tissuttelulla. Tupakointi taas haittaa aivojen hapensaantia, Säkö sanoo.



Stressi ja masennus vaikuttavat myös muistiin. Oire on tilapäinen ja poistuu, kun potilaan olo kohenee. Masennukseen on nykyään tehokkaita lääkkeitä, joiden avulla ihminen pystyy tarttumaan normaaliin elämään ja saa aikaa järjestää asioitaan kuntoon. Stressiin auttaa lepo. Kaikki stressi ei tosin ole haitallista, pieni määrä stressiä pitää jopa virkeänä.



Ajoissa lääkäriin



Huonon muistin taustalla voi olla myös elimellinen sairaus. Verenkiertohäiriöt ovat yleisiä, myös työikäisillä esiintyviä vaivoja. Huonolla verenkierrolla ei sinänsä ole tekemistä asian kanssa, joten vaikka kädet ja jalat olisivat kylmät, voi veri kiertää aivoissa hyvinkin vilkkaasti.



Dementoivat sairaudet, muun muassa Alzheimerin tauti, ovat työikäisillä harvinaisia. Sairaus voidaan todeta neurologisissa tutkimuksissa ja hoitoakin löytyy, vaikka parantumista ei voida luvata.



- Muutamien viime vuosien aikana Alzheimerin tautiin on kehitetty varsin hyviä lääkkeitä. Ne eivät paranna tautia, mutta antavat potilaalle lisää hyviä vuosia, Säkö toteaa. Mitä aikaisemmassa vaiheessa hoito voidaan aloittaa, sitä paremmin se tehoaa. Ongelmana onkin usein se, että apua lähdetään hakemaan vasta sitten, kun tauti on edennyt jo pitkälle.



Turun Päänsärkykeskuksen potilaista noin kymmenen prosenttia tulee hakemaan apua huonontuneeseen muistiin. Keskuksen muistipoliklinikan asiakkaista valtaosa on jo työiän ohittaneita.



- Yrittäjien kohdalla työikä tosin tarkoittaa vähän eri asiaa kuin palkansaajilla, raja nousee paljon korkeammalle. Yrittäjät eroavat muista asiakkaistamme myös siinä, että olipa vaiva mikä tahansa, lääkäriin menolla ei pidetä kiirettä.



[141_38.jpg]

Neurologian erikoisl??k?ri Erkki S?k? kirjoittaa itsekin ahkerasti muistilappuja ja pit?? sit? pelk?st??n hyv?n? tapana hallita arkea. Huonosta muistista voi alkaa huolestua, jos se haittaa tuntuvasti jokap?iv?ist? el?m??.

PIRKKO VARJO