Totta puhuen Turun seudun biotekniikka-ala ei kaikesta satsauksesta huolimatta ole luonut vielä kovinkaan suuria menestystarinoita. Osaamista meiltä silti löytyy, mm. viime keväänä valtakunnallisen Venture Cup -kilpailun kymmenen parhaan joukkoon selviytynyt turkulainen työryhmä oli jalostamassa uutta bioanalyyttistä mittausmenetelmää kaupalliseksi liiketoimintasuunnitelmaksi.

Nanoteknologiaa hyödyntävän menetelmän liiketoimintasuunnitelman tekeminen oli mittatilaustyö Turun yliopiston tutkijan Harri Härmän keksinnön muuttamiseksi kaupalliseksi menestykseksi. - Oli opettavainen prosessi päästä näkemään, miten ekonomi ja venturekapitalisti näistä asioista miettii, summaa kilpailun antia nanokeksinnön isä.

Härmä on pitkään tutkinut nanoteknologian sovelluksia. – Yhdistämällä jo olemassa olevia teknologioita sain aikaan mittausmenetelmän, joka summautuu uudenlaiseksi tekniikaksi. Menetelmän periaate poikkeaa selkeästi olemassa olevista menetelmistä. Menetelmällä pystytään mittaamaan yhdisteiden pitoisuuksia alueella, joihin muut kaupalliset tekniikat eivät pysty.

Mittausmenetelmä perustuu fluoresenssiin: nanorakenteissa olevat väriaineet keskustelevat toisten väriaineiden kanssa tullessaan tarpeeksi lähelle toisiaan. Kun tätä keskustelua häiritään näyteyhdisteellä, saadaan pitoisuudesta riippuvainen fluoresenssisignaali.

Suuri etu Härmän mittausmenetelmässä on, että tarvittavat laitteistot löytyvät entuudestaan jo lähes kaikista laboratorioista. – Tarkoituksena on tuottaa kitti, jossa on tarvittavat komponentit eli nanorakenteet ja väriaineet. Suuria investointeja ei tarvita ja komponentit on mahdollista valmistaa Turun seudulla kohtuullisen helposti ja edullisesti. Tutkimuksen ja tuotannon pystyttämiseksi täältä löytyy tarvittava infrastruktuuri biohautomon tyyppisistä tiloista.

Liiketoimintasuunnitelman jälkeen seuraava askel on perustaa yhtiö, johon palkataan kaupallisen koulutuksen saanut toimitusjohtaja. – Yhtiö perustetaan ensi vuoden aikana, sitten kun saamme nyt käynnistyvän pilottihankkeen testitulokset. Meillä täytyy olla riittävästi tietoa, että voimme lähteä hakemaan kansainvälistä jakelijaa. Kotimaan markkinat voi hoitaa ominkin voimin, mutta maailmalla täytyy olla isompi toimija.

Ja maailmalle on lähdettävä, sillä Suomi on aika pieni alue, kun katsotaan mihin kaikkeen Härmän nanokeksintöä voi soveltaa.

Yrityksen perustaminen ei hirvitä Harri Härmää. – Olen aika pitkään ollut yliopistolla töissä ja väitöskirjakin on jo tehtynä. Ainahan on vaikea jättää vanha ja tuttu, mutta olen oikein innostunut siitä, että saan nyt keskittyä meneillään olevien menetelmien tutkimiseen ja kaupallistamiseen. Rahoitusta tutkimukselle löytyy vielä vuoden 2009 alkupuolelle asti, mutta siihen mennessä olisi sitten oltava yritys pystyssä.

Hankalimmaksi asiaksi Harri Härmä kokee tässä vaiheessa hahmottaa millaiseksi yritys on lopulta muodostumassa. – Kaikki riippuu niin paljon sovellusalueesta, jolla päätetään toimia. Menetelmällä voi mitata hyvin erilaisia asioita, mm. solumääriä tai proteiinien pitoisuuksia. Tarkoitus olisi lähteä liikkeelle yhden asian kanssa ja kehittää siihen komponentteja. Eli pysytellään jollakin omalla vahvalla alueella ja tehdään erikoistuotetta. Jatkossa joillakin erikoisalueilla voi ehkä ajatella lisensiointia yhtenä väylänä toimia, hän pohtii.

Liiketoiminnan käynnistämiseen Härmä ei usko tarvitsevansa suuria resursseja. – Sitten kun volyymi nousee, on edessä varmaan valmistuksen ulkoistaminen. Tutkimuspuolella on kyllä sittenkin töitä, sillä eri sovellusalueita on paljon.

Harri Härmä ”kokkaamassa” nanorakenteita Turun yliopiston biofysiikan laboratoriossa.

Valmiita nanorakenteita säilytetään tällaisessa liemessä.