Salon kaupunginjohtaja Matti Rasila toteaa kuluvan vuoden olevan työhistoriansa merkittävin. Uuden kunnan rakentaminen on arjen rakentamista. – Tavalliset pienet asiat ja suuret strategiset linjaukset tehdään yhtäaikaa.

Rasila myöntää tehtävien vievän toimimaan voimavarojen äärirajoilla, mutta uuden rakentaminen ja kasvuun tähtääminen on myönteistä. – Yhdessä tätä tehdään, mies muistuttaa, ja kertoo lyhyiden mutta totaalisten irtiottojen voimaannuttavasta vaikutuksesta. Mökki, veneily, hiihtäminen pohjoisen aurinkoisilla hangilla tuovat takaisin sitä, mitä työ verottaa.

Hyvät lähtökohdat

Rasila painottaa kuntaliitoksen hyviä lähtökohtia. Kasvun edellytykset ovat erityisen hyvät niin urbaanissa keskuksessa kuin nykyisissä kuntakeskuksissa. –Valmiudet ja rakenteet synnyttävät ainutlaatuisen mahdollisuuden valita elinympäristönsä ison kunnan alueelta. Uskon vision toimivan.

Yritysmaailmassa Rasila katsoo Meriniityn sekä Halikko-Salo- akselin kehittyvän yritysympäristönä. – Muilla kunnilla on vetovoimaisia alueita muuntyyppiselle yrittämiselle. Yritykset ovat erilaisia. Toiset tarvitsevat fyysisesti läheistä verkottumista, toisille luonnonläheisyys ja väljyys ovat tärkeämpiä tekijöitä.

Työvoiman saatavuus on vahva kilpailutekijä. Uusi kunta kasvaa muuttoliikkeen ja työperäisen muuton kautta. – Henkilöstön rekrytointi on helpompaa tämäntyyppiselle seudulle kuin esimerkiksi kehä kolmosen sisäpuolelle, Rasila kehaisee.

Kasvu luo paineita myös päivähoidolle ja koulutukselle. Ikääntyneen väestön suhteellinen osuus kasvaa. – Viidessä vuodessa yhdistymisen hyödyt alkavat purra, mutta syyt realisoituvat vasta 10-15 vuoden kuluttua, Rasila osoittaa.

Pehmeän eläkkeelle laskun sijasta Matti Rasila hyppää kyydistä kovimmassa vauhdissa. Lähivuosina hän näkee itsensä saaristomeren ja Levin välisessä maastossa tyytyväisenä ja vireänä eläkeläisenä. Mentoroijana jatkaminen ei houkuttele. – Kun on puoli vuotta poissa, on ajasta jäljessä!

Salon kaupunginjohtaja Matti Rasila kehottaa etsimään uusia tapoja toimia. – Monituottaja-ajattelu palvelujärjestelmissä edellyttää, että julkinen sektori, yritysmaailma ja kolmas sektori löytävät toisensä.