Kiinteistöpalveluyrittäjä pitää huolta niin paikoista kuin asukkaistakin

Päivystystä ja päiväkahveja

Uuden vuoden ensimmäisistä rajuista lumisateista on jo pari päivää ja keli on muuttunut vetisemmäksi. Auran Kiinteistöpalvelu Ky:n Sami Nenonen on silti noussut hieman ennen neljää ja lähtenyt kahvit juotuaan auraamaan. – Loskaahan siellä lykättiin, hän sanoo toisilla aamukahveillaan kello kahdeksalta kotonaan Auran keskustan lähellä olevalla omakotialueella.

Vaikka lumentulo teettääkin ympäripyöreitä päiviä, ei se silti yrittäjää harmita. - Kun nuo koneet maksaa niin järjettömästi, niin kyllä sitä joskus toivoisi tulevan. Olen juuri ostanut uuden lumiauran, vaikka lumitilanne onkin kymmenessä vuodessa kovasti heikentynyt, Nenonen selittää.

Avopuoliso Elina Hurme on myös tehnyt jo omat lumityönsä: aamuisin ensi töikseen hän kolaa käsipelillä ja hiekoittaa tarpeen mukaan tietyt kohdat Auran keskustassa. Vietyään Niko-poikansa kouluun hän alkaa valmistella lounasta, jonka hän lykkää uuniin pariksi tunniksi.

Sää määrää talviaikaan todella paljon kiinteistöpalveluyrittäjän työpäivää. Säätiedotuksia seurataan ja yleensä lunta tulee, jos on luvattu, mutta sen määrää ja aikaa ei voi varmasti ennustaa. – Meillä on täällä sellainen piiri samanikäisiä yrittäjiä, joiden kanssa vaihdamme tietoja puhelimitse koko ajan. Jos lunta tulee, niin kyllä herätys ainakin toimii, naurahtaa Nenonen.

- Pääsääntöisesti me tehdään työt Ellun kanssa kahdestaan, mutta talvella meillä on yksi osa-aikainen kiireapulainen, joka muuten tekee timpurinhommia. Ellu tekee samaa työpäivää kuin minäkin, ei tämä muuten oikein toimisi.

- Viime kesänä meillä oli kaksi koulupoikaa ruohonleikkuria ajamassa, ja kun isäni lisäksi piti palkattoman loman, että sai tuon kylän siivottua joka aamu, niin saatoimme lähteä oikein viikon lomalle etelään. Se olikin ensimmäinen lomani kuuteen vuoteen, Sami Nenonen toteaa.

Nenonen aloitti yrittäjänä kymmenen vuotta sitten. – Koulu ei oikein kiinnostanut. Menin jo 16-vuotiaana töihin kahdelle veljekselle, jotka tekivät näitä samoja hommia. Kävin siinä sitten oppisopimuksella kiinteistönhoitajan koulutuksen ja kun he halusivat luopua yrityksestä, ostin heiltä työkalut - ja samalla työtkin siirtyivät minulle.

Auran Kiinteistöpalvelun tärkeimpiä asiakkaita ovat Auran kunta, rivitaloyhtiöt, seurakunta sekä pari suurempaa yritystä kuten Osuuspankki ja kauppakeskukset. Varsinaisesti kilpailijaa Sami Nenonen ei koe itsellään olevan. – Olen vähän myynyt töitä ulos. Niin paljon ei kerkiä tehdä kun töitä olisi. Työntekijää ei ole vielä ollut tarvetta palkata, mutta ehkä senkin aika vielä joskus tulee.

Kesällä Sami Nenonen lähinnä tekee korjauksia ja hoitaa viheralueita – ja ruohonleikkuu on silloin lähes päätoimi. – Sitä on kahdeksan tuntia päivässä, joka ainoa päivä. Ainoa rajoitus on, ettei viikonloppuisin voi rivitalojen pihoja ajaa.

Samin ja Elinan työajasta aika paljon vie valvonta ja tarkistukset: talviaikaan se tarkoittaa, että seurataan koko ajan teiden ja portaikkojen liukkautta ja toimitaan sen mukaan. – Tässä pitää olla aika oma-aloitteinen, Nenonen sanoo.

Tärkeä, mutta Auran asukkailta usein huomaamatta jäävä työ, on keskustan kiinteistöjen etujen ja roskisten siivoaminen illan ja yön jäljiltä. Sotku voi joskus viikonloppuisin olla rajua, ja se olisi siivottava, ennen kuin muut ihmiset lähtevät liikkeelle. – Se on vähän kausiluonteista. Viime- ja edelliskesänä oli ihan älytöntä roskaamista, mutta nyt tuntuisi taas olevan hyvä nuoriso, joka ei tee ollenkaan pahaa jälkeä, tuumii Nenonen.

Siivouksia tehdään aamulla yhdessä, jollei Samilla ole lumenaurausta. Silloin työ jää Elinalle, joka siivoaa samalla aina myös jonkun keskustan talojen porraskäytävistä. - Meidän tehtävä on huolehtia, että paikat tulevat kuntoon. Kun tarvitaan sähkö- tai putkimiestä, saamme paikalliset ammattilaiset heti paikalle ja homma toimii.

Oikeastaan mitään ei voi suunnitella etukäteen. Kiinteistöpalveluyrittäjän joulupäiväkin meni viemäriä avatessa ja tapaninpäivänä siivottiin leipomoa, johon pikkupojat olivat murtautuneet. – Toisaalta saatoin eilen käydä keskellä päivää parturissa, johon ei ollut koskaan aikaisemmin mahdollisuutta, huomauttaa Elina Hurme.

- Olin 16 vuotta kahviloissa töissä. Inhosin sisähommia. Nyt tulee uni niin hyvin, kun on ollut ulkotöissä koko päivä. Tykkään myös siitä, että päivällä on vapaampaa ja voin olla poikani kanssa kun tarvitaan. Päivisin teen lisäksi kirjanpitohommia, kirjoitan laskuja jne. Nyt juuri pitäisi opetella uusi Passeli-ohjelma.

Kun kylä on aamulla siivottu, Sami Nenosella on varaa valita useammastakin paikasta, missä olisi aamukahvia tarjolla. – Yksikin mamma soittaa perään, jos ei siellä käy kahvilla ainakin kerran viikossa. Tämä työ on myös sellaista henkiterapiaa monille vanhoille ihmisille. On hirvittävän tärkeää, että vaihtaa edes muutaman sanan ihmisten kanssa.

- Mukava puoli on, että päivät vaihtelee tosi paljon. Kesällä on enemmän rutiinihommia, mutta talvella ja syksyllä tulee kaikenlaista yllättävää. Isännöitsijät voi soittaa, että jossain pitäisi käydä katsomassa, onko esimerkiksi liesituuletin oikeasti rikki, kun asukas valittaa. Käyn sitten ja voin todeta millaista vikaa on, ja pitääkö tilata uusi tuuletin.

Aamupäivän työnä onkin käydä kunnan rivitalolla asunnossa, johon uusi vuokralainen on juuri muuttanut ja jossa on ilmennyt kaikenlaista pientä vikaa. Sami ja Elina lähtevät molemmat asunnolle, jossa otetaan mittoja uusittavista kaapinovista. Asukas pyytää myös tarkistamaan humisevan patterin ja Sami Nenonen huomaa termostaatin olevan rikki. Kylpyhuoneen lamppu täytyy vaihtaa ja ulko-oven saranoissa on myös vikaa. Elina vaihtaa oveen uusien asukkaiden nimet.

- Tällaista tämä on: ei tiedä, mitä täällä tulee vastaan ja kauanko täällä menee – puoli tuntia vai pari kolme tuntia, senkään vuoksi päivää ei voi koskaan varmasti suunnitella. Nyt täytyy tilata tänne uudet ovet ja muutakin, mutta olisin voinut yhtä hyvin joutua hakemaan kaupasta tai kodinkoneliikkeestä uusia osia heti.

Työn hyväksi puoleksi sekä Sami että Elina kokevat, että työmaalle ei tarvitse varsinaisesti lähteä: se alkaa heti tontin kulmalta. – Me ollaankin sanottu, että nää on meidän tilukset, Nenonen nauraa esitellessään Auran keskustaa. Toisaalta työt tulevat sitten kotiinkin.

- Yöllä voi puhelin soida ja silloin joutuu lähtemään vaikka avaamaan ovea tai kauppaan voi tulla joko varashälytys tai kylmäkonehälytys. Toisaalta seuraavana päivänä voi ottaa sitten löysemmin. Rentoudun katsomalla urheilukanavaa. Tosin pidän myös kunnostani huolta pelaamalla jääkiekkoa ja sählyä. Lisäksi käyn kettuja metsästämässä isäni kanssa. Harrastukseksi voi lukea myös toimimisen Auran Yrittäjissä, jonka hallituksessa olen jo viidettä vuotta.

Tänään Sami Nenonen aikoo lopettaa työt jo iltapäivällä – onhan päivä jo alkanut neljältä aamulla. – Huomenna aloitan koneiden huollon, hän suunnittelee ja arvelee, ettei unta tarvitse tänäänkään kauaa odotella.