Tänä vuonna käyntiin pyörähtäneessä Yrittäjyys ja kunnat -hankkeessa on mukana kaksitoista pilottikuntaa eri puolilta Suomea. Kuntaliiton koordinoimasta vuosina 2004–2006 toteutettavasta yrittäjyyskasvatushankkeesta puuttuvat kuitenkin varsinaissuomalaiset kunnat ja yritykset. Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom vakuuttaakin, että seuraavana vuonna joukossa nähdään myös varsinaissuomalaisia kuntia.



– Meillä on 26 kuntaa, joissa yrittäjyyskasvatusta on jo pitemmän aikaa kehitetty. Hankkeeseen haluaa kuntia varmasti tungokseksi saakka, kunhan asiasta tiedotetaan, Wibom lupaa.



Varsinais-Suomen yrittäjyyskasvattajien kohtaamisessa keskiviikkona 24.3 puhunut Kuntaliiton projektivastaava Virpi Utriainen uskoo hankkeen edistävän pilottikuntien työllisyyttä ja ehkäisevän muuttotappiota.



– Hanke on tehokas keino edistää elinkeinoelämän, yrittäjien ja oppilaitosten välisiä suhteita ja yleistä asenneilmastoa. Se auttaa huomaamaan oman kunnan mahdollisuudet, sillä todellinen työ tehdään paikallisella tasolla, Utriainen muistuttaa.



Suomen yrittäjyysmyönteisyydessä parantamisen varaa



Suomi on yrittäjyysmyönteisyydessä kolmanneksen jäljessä EU:n keskiarvosta. Suomalaiset valitsevat palkansaajan uran yrittäjyyden sijaan huomattavasti Euroopan keskiarvoa useammin, osoittaa Suomen Yrittäjien johtaja Martti Pallari. Hänen mukaansa puheet Suomen yrittäjyyskasvatusbuumista ovat vailla näyttöä, sillä toimet eivät ole edenneet opetussuunnitelmista luokkahuoneisiin.



– Koulujen työmäärä vähenisi, jos yrittäjyys integroitaisiin eri aineisiin. Tällöin se ei olisi enää pelkkä opetuksen lisä vaan sisään rakennettu osa kasvatusta, Pallari sanoo.



Myös Yrittäjyys ja kunnat -hankkeessa mukana oleva Alhoniityn koulun rehtori, yrittäjä Tauno Springare korostaa, ettei yrittäjyyskasvatus saa jäädä opetussuunnitelmien sivuille.



– Koulun projektit täytyy suunnitella loppuun saakka ja yhdistää yrittäjyyteen. Monissa kouluissa harrastetaan kioskin pitoa ja keksirasioiden myyntiä luokkaretkirahojen keräämiseksi. Ne eivät kuitenkaan tue yrittäjyyskasvatuksen ideaa yksittäisinä projekteina, Springare painottaa.



Martti Pallarin mukaan yrittäjyyskasvatuksen tulevaisuuden näkymät ovat kuitenkin hyvät, kun yrittäjyyden ja myönteisen hyvinvointikehityksen yhteys tunnustetaan.



– Alueellisella verkostoitumisella saadaan parhaat tulokset. Onnistuminen yrittäjyyskasvatuksessa varmistaa, että yleinen mielipide yrittäjyyttä kohtaan säilyy positiivisena, Pallari korostaa.



Yrittäjyyskasvatusseminaarin järjestivät Yrittäjyyden Ykkönen -hanke ja Suomen Yrittäjät yhdessä Varsinais-Suomen Yrittäjien, Turun AMK:n ja Turun koulutoimen kanssa.

KRISTIINA LINDBERG