Tieto tarkastajan tulosta saa huolettomat yrittäjät hoitamaan asiansa

Tilaajavastuulaki toimii

Harmaan talouden torjuntaan tarkoitettu tilaajavastuulaki on ollut voimassa vuoden. Laki velvoittaa työn tai palvelun tilaajan selvittämään, että urakoitsija on hoitanut yrittäjävelvoitteensa asianmukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa tarpeellisten selvitysten pyytämistä urakoitsijalta.

Työsuojelupiirit valvovat lain noudattamista - Suomessa toimii 12 alueellista tarkastajaa, jotka aloittivat työnsä viime kesänä. Lakia rikkonut tilaaja joutuu maksamaan 1500-15 000 euron laiminlyöntimaksun jokaista laiminlyötyä sopimusta kohden.

- Varsinais-Suomessa on tähän mennessä tullut esiin aika monta tapausta, joissa on ollut parannettavaa. Osittain kyse on tietämättömyydestä, mutta myös suoranaisista laiminlyönneistä, Turun ja Porin työsuojelupiirissä tarkastajana toimiva juristi Petra Määttänen kertoo.

Määttänen on aloittanut tarkastukset metallialan yrityksistä. Tavallisesti tarkastuksesta sovitaan etukäteen yrityksen kanssa, mutta joitain yllätysiskujakin on tehty.

- Tarkastamistani metallialan alihankintasopimuksista 30-40 % on puutteellisia. Itse hämmästelen sitä, että joillekin yrittäjille on yllätys, kun ulkomaisille työntekijöille pitääkin maksaa suomalaisen työehtosopimuksen mukaista palkkaa. On voitu jopa kysyä, että miksi me sitten tuomme tänne puolalaisia työntekijöitä, jos he tulevat yhtä kalliiksi kuin suomalaiset? Eihän tämä voi olla syy ulkomaisen työvoiman käytölle, hehän tulevat paikkaamaan suomalaista työvoimapulaa, Määttänen sanoo. Toinen paljon epäselvyyttä aiheuttava asia on työntekijän eläketurva. Määttänen korostaa, että ulkomaisella työntekijällä on oltava joko Suomessa otettu eläkevakuutus tai E 101 -todistus, joka osoittaa hänen kuuluvan kotimaansa sosiaaliturvan piiriin.

- Ja tilaajavastuulaki koskee yhtä lailla kotimaisia kuin ulkomaisia työntekijöitä, Määttänen huomauttaa.

Selvitys vaikka varmuuden vuoksi

Laki sisältää muutamia poikkeuksia, jolloin sitä ei sovelleta. Näin on esimerkiksi vakiintuneen liiketoiminnan kohdalla. Määttäsen mukaan poikkeukset voivat olla tilaajalle myös sudenkuoppia.

- Selvitykset kannattaisi tehdä vaikka varmuuden vuoksi, ettei sitten turhaan tule laiminlyöntimaksuja. Vaikka esimerkiksi liiketoiminta olisikin vakiintunutta, voi yrityksessä äkkiä tapahtua muutoksia, johtajanvaihdos vaikka, ja silloin tilanne muuttuu. Tilaaja ei välttämättä huomaa näitä muutoksia.

Tieto tarkastusten tekemisestä on levinnyt kiitettävästi. Kun vielä kesällä ja alkusyksystä huomautettavaa riitti, alkoivat asiat loppuvuotta kohden olla paremmin hoidettuja.

- Emme me silti yksin pysty kitkemään harmaata taloutta, mutta eri viranomaistahojen yhteistyöllä se onnistuu, Määttänen uskoo.

Ei ikäviä yllätyksiä

Varsinais-Suomen TE-keskus on alueella merkittävä tilaaja. Hallintopäällikkö Taina Vuorisen mukaan tilaajavastuulaki ei juuri ole muuttanut keskuksen käytäntöjä.

- Olemme aikaisemminkin tehneet vastaavanlaisia selvityksiä ja nyt uusi laki on tuonut niihin pari uutta selvitettävää kohtaa. Ainakaan tähän mennessä ei ole tullut ikäviä yllätyksiä. Lisäselvityksiä on pyydetty muutamia kymmeniä, mutta asiat ovat kaikkien kohdalla olleet kunnossa.