Liike on lääke
Toimistotyöntekijöillä pakkaa nykyään olemaan kaikenlaisia vaivoja: niskaa kivistää, selkään sattuu ja ranteita pakottaa. Kaiken takana on usein yksipuolinen tai usein huono työasento, jonka pystyisi hyvinkin helposti korjaamaan. Ihminen on vaan niin tottunut omiin tapoihinsa, ettei osaa itse korjata asentoaan, jolloin ulkopuolinen apu on tarpeen.
- Parasta olisi ennaltaehkäistä ongelmia. Tulee myös halvemmaksi, kun ergonomia otetaan huomioon jo toimiston suunnitteluvaiheessa. Silloin ei edes tule hankittua vääränlaisia kalusteita, sanoo työergonomiaan erikoistunut laitilalainen työfysioterapeutti Elisa Kivi-Jalonen. Hän on toiminut työterveyshuollossa jo 30 vuotta ja itsenäisenä yrittäjänä ErgoFysic Elisa Salosen nimellä 2000-luvun alusta Laitilassa, tehden yhteistyötä mm. paikallisen lääkäripalvelun kanssa.
- Tiettyä yhtä ainoaa hyvää työasentoa ei ole. Työasentoja pitää vaihdella päivän aikana. Kalusteita on myös voitava muuttaa helposti kunkin mittasuhteisiin sopivaksi, ja kun paikalle tulee toinen työntekijä, on säädöt tehtävä hänen mittojensa mukaan.
- Näyttöpäätetyö on tarkkaa, usein pitkäkestoista tallennusta. Se voi aiheuttaa mm. hiirikäsi- ja tenniskyynärpäävaivoja. Myös yläselkä jumiutuu ja etureidet alkavat kiristää, mikä saattaa näkyä jo kävelyssäkin, kun lonkat eivät ojennu tarpeeksi ja peppu työntyy taakse. Ja kun ryhti huononee, se vaikuttaa koko kehon toimintaan, Kivi-Jalonen luetteloi yleisimpiä vaivoja.
Hyvällä työasennolla vaivoja voi ehkäistä. – Tärkeää on lähteä hakemaan oikeaa istuma-asentoa, jossa selkä on suorana ja jalat lattiassa. Sen jälkeen säädetään tuolin käsinojat ja selkätuki sekä korkeus pöytään nähden. Mikäli jalat tuolloin eivät yllä lattiaan, tulee hankkia jalkatuki pöydän alle. Näin alaraajojen verenkierto ei esty kun tuolin etureuna ei paina reisiä takaa. Kun työskennellään näppäimistöllä, säädetään tuoli niin, että kyynärpäätaso on 5 cm pöydän pintaa korkeammalla, käsin kirjoitettaessa taas 5 cm pöytätason alapuolella. Kädet tulee tukea näppäimistön eteen asetettavilla tuilla niin, että käsiä ei tarvitse kannatella.
Näyttöruutua pitäisi pystyä katsomaan noin 30 astetta alaviistoon (silmän normaaliasento). Hyvä nyrkkisääntö on, että jos näyttöpäätteen yli näkee, niin se on silloin oikealla korkeudella. Knnettavalla tietokoneella työskentelyyn Elisa Kivi-Jalonen kehottaakin hankkimaan erillisen näppäimistön ja hiiren, jolloin työasento saadaan hyväksi. – Paljon numeroiden kanssa työskenteleville on saatavissa myös erillisiä numeronäppäimistöjä.
Suuri ongelma on kuitenkin se, että toimistotyöntekijä on liikkumatta niin monta tuntia päivästä. Elisa Kivi-Jalonen muistuttaakin, että tärkeimmät työssä tarvittavat välineet tulee sijoittaa työpöydälle mutta myös kurottelut ylös ja sivuille sekä ylös nousemiset ja pienet kävelymatkat antavat keholle liikettä, joten on tarkoituksellista sijoittaa osa tavaroista kauemmaksi.
– Ainakin kerran tunnissa pitäisi muistaa tehdä myös työn vastaliikkeitä – venytyksiä ja ojennuksia. Nykyään on tietokoneeseen asennettavia taukojumppaohjelmiakin, jotka keskeyttävät työn määrätyn ajan kuluttua ja antavat jumppaohjeen. Yläselän ongelmiin paras lääke on keppijumppa, mutta se pitää tehdä istualtaan, jotta liike kohdistuu juuri yläselkään.
- Liike on lääke. Toimistotyön tekijälle hyvää liikuntaa on sauvakävely, uinti ja kaikki ulkoliikunta, kuuluu työfysioterapeutin neuvo.
![]() |
Elisa Kivi-Jalonen suosittelee istualtaan tehtävää keppijumppaa yläselän ongelmiin. |
![]() |
Kannettavaa tietokonetta paljon käyttävän kannattaa hankkia erilliset näppäimistöt. |
Anneli Perkiö