Vaikka usko tulevaisuuteen onkin luja…
Maakunnan pk-yrityksien usko tulevaisuuteen näyttää hyvältä pk-barometrien mukaan. Vaikka joillakin menee myös huonosti, suurin osa tämän vuoden investoinneista aiotaan tehdä omalla tulorahoituksella. Ja jos ulkopuoliseen rahoitukseen aiotaan turvautua, varsinaissuomalaiset yleensä luottavat edelleen perinteiseen pankkilainaan.
Muitakin rahoituslähteitä on. Finnveran järjestämässä rahoitusseminaarissa Turussa 16.1. käytiin läpi pk-yrityksiä koskevia muutoksia rahoitusmarkkinoilla.
Tämän hetken suuri mörkö – USA:ta uhkaava taantuma – puhutti myös tämän seminaariin osallistujia. Talouskatsauksen maailmalle ja Suomeen antoi johtaja Jussi Mustonen Elinkeinoelämän keskusliitosta. – Maailmantalous on mennyt hurjasti eteenpäin 2000-luvun alun lyhyen pysähdyksen jälkeen. USA on edelleen suurin talous, mutta Aasialla ja Euroopalla on oma kasvudynamiikkansa. Aasiasta ja erityisesti Kiinasta on tullut maailmantehdas, jonka tarpeisiin Eurooppa on pystynyt vastaamaan toimittamalla sinne koneita ja tehtaita.
- Amerikan suosituin vientituote on ollut jo pitkään velkapaperi. Kun se nyt ei enää ilmeisesti käy kaupaksi enää sillä hinnalla kuin ennen, on edessä iso muutos, Mustonen povasi. – Subrime-kriisi on akuutti häiriö, jonka vaikutuksia ei ole vielä nähty. USA:n asuntojen hinnat ovat lähteneet alaspäin, mikä on erittäin harvinainen ilmiö – edellisen kerran näin kävi 1930-luvulla. Onneksi keskuspankit ovat reagoineet, sillä mikään ei ole niin vaarallista kuin pankkikriisi.
- Optimistinen tulkinta tilanteesta on, että markkina jauhaa tilannetta kohti tasapainoa. Toisaalta työllisyysasteen kehityksestä päätellen USA:ssa näyttäisi taantuma olevan jo käsillä. Suomen tilanteeseen se tuo ongelmia, sillä euro-dollari –suhde on meille tärkeämpi kuin kilpailijoillemme, Jussi Mustonen huomautti.
Kansainvälistyminen usein välttämätön pakko
Kasvu ja kansainvälistyminen ovat kuitenkin suomalaisille yrityksille monesti välttämättömyys. - Pk-yrittäjien on usein lähdettävä kansainvälistymään päämiestensä ja asiakkaidensa vaatimuksesta. Se ei ole pelkästään hintakilpailukysymys, painotti apulaisjohtaja Timo Klemetti Finnverasta.
- Mitä eksoottisimpiin maihin mennään, sitä suurempia riskejä kohdataan. Pk-yrittäjällä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta tehdä kovin montaa harha-askelta. Finnvera voi auttaa pk-yrittäjiä kansainvälistymisen tiellä, Klemetti muistutti.
- Esimerkiksi kun mennään Kiinaan perustamaan yritystä on muistettava, että prosessi on hyvin pitkällinen. Meidän rahoittajien on ymmärrettävä, että rahoitus on saatava riittävän laveaksi. Emoyhtiön pieni koko aiheuttaa silloin yleensä ongelmia. Kiinalaisten kanssa ei kuitenkaan kannata perustaa joint venture –yrityksiä, sillä bisneslogiikka on niin erilainen, Klemetti varoitti.
Pääomasijoittaminen vielä harvinaista
Pääomasijoittaminen on vaihtoehto, jota Suomessa ei ole vielä paljon käytetty pk-sektorilla. Pääomasijoittajat ovat usein kiinnostuneet toimialoihin, jotka ovat murroksessa ja jotka sisältävät poikkeuksellisia kasvumahdollisuuksia. Perinteisesti tällaisia ovat olleet kansainvälistymisen paineessa olevat korkean teknologian yritykset.
- Sijoituskriteerit ovat korostuneen kvalitatiivisia: silloin myös johdon osaaminen korostuu, kertoi EK:n asiantuntija Pekka Ropponen.
- Hallitustyöskentelyn merkitykseen pk-yrityksen voimavarana pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Hallituksen on otettava aktiivinen rooli, sillä johdolla on usein rajalliset resurssit. Pk-yrittäjä on usein myös sellainen individualisti, että toisinajattelijoita ja kyseenalaistajia tarvitaan yrityksessä. Hyvä hallitus lisää yrityksen uskottavuutta rahoittajienkin silmissä ja kasvattaa yrityksen arvoa, Ropponen listasi. - Yritysten toimintaympäristö muuttuu, minkä vuoksi myös liiketoimintaosaamisen tarve lisääntyy ja monipuolistuu tulevaisuudessa vielä enemmän.
![]() |
USA:ta uhkaava taantuma puhutti Jussi Mustosta Elinkeinoelämän keskusliitosta. |
![]() |
- Mitä eksoottisimpiin maihin mennään, sitä suurempia riskejä kohdataan, muistutti apulaisjohtaja Timo Klemetti Finnverasta. |
![]() |
Pekka Ropponen korosti hallitustyöskentelyn merkitystä pk-yrityksen voimavarana. |
Anneli Perkiö