Taloudellinen ajattelu on myös ekologista
- Usein ympäristöasiat mielletään menoeräksi, vaikka näin ei todellakaan ole. Kustannukset ovat pieniä ja pidemmällä aikavälillä ne tuovat tuloa eli se on sijoitus tulevaisuuteen, sanoo projektipäällikkö Ilpo Penttinen Turun Ammattikorkeakoulusta.
Hän on tutkinut, miten ympäristöasioita huomioimalla voi parantaa tuottavuutta. Penttisen väitöskirja on juuri tarkastettavana Teknisessä korkeakoulussa. Sen pohjalta aletaan myös tehdä verkkokirjaa pk-yrittäjien tueksi. Kirjassa tullaan esittelemään erilaisia eko-tehokkuusmenetelmiä ja suosituksia niiden käytölle.
Tutkimus sai alkunsa Brasiliassa, jossa Penttinen oli tutkijavaihdossa. – Tutkin siellä paikallisia huonekalutehtaita, joille ympäristönsuojelutermistö oli outoa, mutta jotka taloudellisista syistä olivat päätyneet sellaisiin menetelmiin, jotka olivat myös ekologisia. - Siellä esimerkiksi mietittiin hukkapalojen parempaa hyödyntämistä ja energiansäästöä, joilla voidaan säästää myös rahaa. Ei mielletty, että se oli samalla myös ekologista ajattelua.
Penttinen jatkoi tutkimustaan Suomessa tekemällä kyselyn pk-yrityksissä siitä, tehdäänkö niissä jotain toimenpiteitä käytettävissä olevien materiaalin tehokkaamman käytön hyväksi. – Tutkimus vahvisti käsitystä, että se kyllä huomioidaan yrityksissä jo usein, mutta se tehdään taloudellisista syistä, ei ympäristöasioita mielessä pitäen.
Vaikka tutkijoilla ja yrityksillä siis on sama päämäärä ja tavoitteet kulkevat käsi kädessä, tutkijat käyttävät usein yrityksille niin vierasta terminologiaa, etteivät yritykset osaa ajatella tekevänsä ympäristöystävällisiä tekoja materiaalia ja energiaa säästämällä. Olisi kuitenkin hyödyllistä päästä parempaan ymmärtämykseen.
- Väitän, että jos pk-yritykset ihan tietoisesti perehtyisivät ympäristöystävällisempään tuotantoon, ne voisivat helposti saavuttaa 20 prosentin säästöjä materiaali- ja energiakustannuksissaan ja joissakin tapauksissa logistiikkakustannuksissakin. Ympäristöasioiden huomioiminen tuo ajatteluun uutta näkökulmaa. Sitä kautta on helpompi löytää säästöratkaisuja.
- Isoilla yrityksillä on ympäristöpuolen asiantuntijoita ja niillä asiat ovatkin hyvin hoidettuna. Tilanne muuttuu heti, kun mennään pk-yrityksiin: ne ovat usein niin paljon kiinni tässä päivässä, eikä niillä ei ole asiantuntijoita, aikaa eikä resursseja ympäristönsuojeluasioita hoitamaan. Kun ajatellaan, että esimerkiksi Euroopassa yrityksistä 95 prosenttia on pk-yrityksiä, niiden saaminen mukaan olisi äärimmäisen tärkeää.
- Näistä yrityksistä entistä useammat ovat osana alihankintaketjuja ja siten kytköksissä isoihin yrityksiin, jotka edellyttävät eettistä ja ympäristöä huomioivaa tuotantoa. Isommat yritykset vierittävät jo vastuuta alaspäin tuotantoketjussa. Se luo paineita pk-yrityksille.
Yksi näkökohta on myös, että ympäristölainsäädäntö kiristyy koko ajan. - Kannattaako silloin juosta perässä vai olla edelläkävijä, Ilpo Penttinen kysyy. Kemira esimerkiksi joutui aikoinaan - pakosta - perehtymään ympäristöasioihin, mutta voi nyt edelläkävijänä opastaa muita. Tulevaisuudessa tavoitetilana on joka tapauksessa suljettu kierto, eli kaikki tuotannossa käytetyt ja ylijäävät materiaalit päätyvät takaisin tuotantoprosesseihin ja talouden hyödynnettäväksi. Tällöin esimerkiksi jätemaksut jäävät pois: merkittävää säästöä sekin. –ap.
![]() |
Ympäristöasioiden huomioimisen voi aloittaa omasta kotitoimistostaan, Ilpo Penttinen kannustaa. |