Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus kehuu Varsinais-Suomen Yrittäjiä yhdeksi maan aktiivisimmista aluejärjestöistä. Monet Turun seudulla aloitetut kokeilut ovat löytäneet tiensä myös muualle maahan.

-Varsinais-Suomessa on tehty todella tärkeää pioneerityötä varsinkin yrittäjien työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen saralla. Esimerkiksi yrittäjien mahdollisuus työterveyshuoltoon on pitkälti sieltä lähteneen kokeilun tulosta, kiittelee SY:n toimitusjohtaja Jussi Järventaus.

Hän nostaa 30-vuotisjuhliaan viettävän aluejärjestön ansiolistalle myös sen, ettei 1990-luvun alkupuolella lamamankelin puristukseen jääneitä yrittäjiä jätetty yksin. Kriisiryhmät ja paikallisen yrittäjäpersoona Markku Wuotin hoitama puhelinpalvelu avasivat monen vaikeuksiin joutuneen yrittäjän umpisolmuja.

-Myös nuorten yrittäjien verkosto on saanut alkunsa Varsinais-Suomesta. Eikä pidä unohtaa aktiivista jäsenhankintaa. Varsinais-Suomi on ollut jo pitkään ripeimmin kasvavia aluejärjestöjä, kiittelee Järventaus.

Valtaa ja vastuuta

Yrittäjäjärjestön jäsenmäärä on kasvanut viime vuosina muutoinkin suotuisasti. Maagisen 100 000:n rajan rikkoontuminen kertoo Järventauksen mukaan selkeästi, että järjestö on löytänyt paikkansa ja sen viesti menee myös perille.

-Kannattaa muistaa, että SY:n aloittaessa jäsenmäärä aluekentässä oli hieman yli 30 000. Alue- ja paikallisjärjestöissä onkin tehty loistavaa työtä, sillä samaan aikaan monet muut järjestöt ja yhdistykset potevat jäsenkatoa.

Kasvu on tuonut järjestölle myös lisää ääntä ja vaikutusvaltaa. Pk-yritysten kansantaloudellinen asema on noteerattu niin työmarkkinatoimijoiden, politiikkojen kuin virkamieskunnan puolella.

-Tällä jäsenmäärällä kukaan ei enää kyseenalaista meidän edustavuuttamme pk-kentässä. Koko tuo vaikutusvaltaa, mutta toisaalta myös vastuuta, Järventaus muistuttaa.

Samalla hän palaa uudelleen alue- ja paikallisjärjestöjen rooliin koko järjestön tukirankana. Kasvun moottorina on lopulta ollut niiden läheinen kontakti oikeaan yrittäjäkenttään. Viime vuosikymmenen vaihteessa järjestössä oli myös keskustelua kolmiportaisen järjestörakenteen purkamiseksi.

-Näin jälkikäteen voi vain todeta, että onneksi niitä ei toteutettu.

Kuntaliitokset muuttavat järjestökenttää

Aivan entisellään paikallisjärjestöjen verkosto ei kuitenkaan säily. Siitä pitävät huolen kuntaliitokset, joita tehdään kiihtyvällä tahdilla ympäri maata.

Monen ”uusiokunnan” sisälle jää helposti puolen tusinaa yrittäjäyhdistystä ja voimien yhdistäminen vanhojen kuntarajojen yli on Järventauksen mukaan järkevää. Pakkoliitoksia hän ei kuitenkaan kannata.

-Yhteistyötä ja koordinointia tarvitaan vaikka jatkettaisiin vanhoilla rakenteilla. Keskinäiseen kilpailuun ei pidä lähteä, toimitusjohtaja neuvoo.

Nuoret saatava mukaan

Yrittäjäjärjestön tulevaisuuden haasteet liittyvät Järventauksen mukaan paitsi perinteiseen edunvalvontaan myös siihen, kuinka reagoida entistä ripeämmin muuttuvaan toimintaympäristöön. Yksi esimerkki tästä ovat energia- ja ympäristökysymykset, joihin liittyvät velvoitteet koskettavat myös jokaista pk-yrittäjää. Muutosvauhdissa pysymiseen tarvitaan myös nuoremman yrittäjäpolven vetoapua.

- Yrittäjyys kiinnostaa nuoria, mutta heidän saaminen mukaan järjestötoimintaan ja päätöksentekoon on iso haaste myös meille, Järventaus tunnustaa.

Vaan mistä enää valittaa, kun yrittäjillä menee nyt paremmin kuin koskaan, lobbaus kantaa hedelmää ja hallituskin on tehnyt heti alkumetreillä liudan positiivisia verolinjauksia?

Järventauksen mukaan julkisuutta saaneet perintöveron kevennykset, palveluseteliuudistukset ja sotu-maksujen alennuskokeilut rakennemuutoskunnissa ovat vasta murto-osa hallitusohjelmassa luvatusta. Kasvun ja kilpailukyvyn kannalta merkittävät työelämän muutokset ja osinkoverotuksen remontit antavat odottaa itseään.

-Ja kyllä ne palkan korkeat sivukulut ja epäterve kilpailu ovat edelleen yrittäjien perusmurheita.

Timo Sormunen