Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen(kesk) vakuuttaa, että uuden superministeriön alaisuudessa toimivien TE-keskusten linjanmuutos näkyy jo kuluvan kevään aikana. Palvelussa korostuu jatkossa yrittäjän näkökulma.

Vuoden vaihteessa toimintansa aloittanut uusi työ- ja elinkeinoministeriö on saanut monet yrittäjät miettimään, kuinka kahden erillisen ministeriön pohjalle synnytetty mammuttimainen virasto voisi toimia aiempaa joustavammin. Monille on päinvastoin tullut mieleen Speden taannoinen rautakauppa-sketsi ja sen asiakaspalveluhenkinen myyjä.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen vakuuttaa Varsinais-Suomen Yrittäjälehdelle, että ministeriön organisaatiouudistus viedään kevään aikana myös ruohonjuuritasolle ja TE-keskuksiin.Niiden nykyinen osastojako puretaan ja työllisyys, yrittäjyys, innovaatiot, kansainvälistyminen, luonnonvarat ja energia-asiat saavat omat vastuualueensa.

-Nyt työvoiman, tuottavuuteen ja yritystoimintaan liittyvät asiat saadaan saman katon alla. Tämä tuo lisäarvoa alueellisen yritystoiminnan ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Myös avoimet työpaikat ja työnhakijat kohtaavat lopultakin toisensa, Pekkarinen listailee.

Samaan hengenvetoon hän tosin muistuttaa, ettei pelkkä organisaatiouudistus vielä tuota tuloksia. Mukaan pitää saada myös asennemuutosta.

-Lähtökohtana pitää olla, että keskusten toimintaa ohjaavat yrittäjäasiakkaiden tarpeet. Kaiken lisäksi palvelu on saatava käyntiin yhden kontaktin kautta.

Kasvajille rahaa ja rohkaisua

Uusia yrityksiä on syntynyt viimeisen parin vuoden aikana ennätystahtia. Valtaosa yrityksistä työllistää kuitenkin vain perustajansa. Kasvajien puutteesta on huolestuttu paitsi elinkeinoelämän järjestöissä myös ministeritasolla.

Pekkarinen painottaa kasvuteeman olevan yksi hallitusohjelman painopisteistä. Starttiraha-järjestelmä onkin jo vakinaistettu ja sen kestoa pidennetty. Ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen saa rakennemuutoksen kourimilla paikkakunnilla tukea liki kolmanneksen verran ensimmäisen vuoden palkkamenoista.

Hyvät tulokset ovat rohkaisseet laajentamaan kuntarinkiä entistä laajemmalle, muun muassa Seinäjoen seudulle. Mukana onkin jo yli 160 kuntaa eri puolilta Suomea.

-Yksinyrittäjien avustuskokeiluun on varattu tälle vuodelle 9,7 miljoonaa euroa. Kokeilu on voimassa vuoden 2011 loppuun saakka. Kokemusten perusteella voidaan harkita myös uusien paikkakuntien ottamista mukaan, lupaa Pekkarinen.

Varsinais-Suomi selvinnyt saneerauksista

Metsä- ja elektroniikkaklustereiden uudelleenjärjestelyt ovat ajaneet viime vuosina monta paikkakuntaa selkä seinää vasten. Tilalle on kuitenkin virinnyt kiitettävästi uutta yrittäjyyttä. Korvaavia työpaikkojakin on löytynyt, kun sekä alue- että hallintotasolla on pantu toimeksi.

Esimerkkinä eri osapuolten yhteistyöstä Pekkarinen mainitsee monenlaisen mankelin läpi kulkeneen Uudenkaupungin ja sen autotehtaan, jonka taannoinen alamäki 1990-luvulla nosti Uudenkaupungin työttömyysasteen liki 34 prosenttiin.

Kuluvalla vuosikymmenellä TE-keskus on ministerin mukaan rahoittanut Vakka-Suomessa liki 230 hanketta, joihin on käytetty julkista rahaa noin 20 miljoonaa euroa. Yritysten omat panokset liikkuvat 80 miljoonan euron tuntumassa. Rahoituspäätösten myötä alueelle on syntynyt liki 40 yritystä ja 1400 uutta työpaikkaa. Samalla on turvattu yli tuhannen työpaikan jatkuvuus

-Autotehdas on edelleen alansa merkittävä toimija globaalissa markkinassa ja tärkeä työllistäjä Vakka-Suomessa. Se on myös jättänyt alueelle vahvan ohutlevyosaamisen.

Elinkeinoministerin mukaan Varsinais-Suomen tulevaisuus näyttää lepäävän jatkossakin teknologiateollisuuden ja metallijalkojen varassa. Niiden imussa kasvavat myös rakentaminen, kauppa, palvelut ja matkailu. Paikkaajia tarvitaankin, sillä tuorein saneeraaja Turun seudulla on elintarviketeollisuus.

-Teknologiateollisuuden tilauskanta on tuplaantunut vuodesta 2004 ja on harvinaisen vahva vuoteen 2010 asti. Haasteena on etenkin meriteollisuudessa alihankintaverkoston kansainvälisen kilpailukyvyn kehittäminen.

Yrittäjien ääni kuuluu

Yrittäjien pitkäaikainen tavoite on ollut päästä mukaan niihin pöytiin, joissa päätetään myös heitä koskevista asioista. Tähän asti se on joutunut mukautumaan isojen keskusjärjestöjen tupo-sopuihin, pitipä lopputuloksesta tai ei.

Mauri Pekkarinen muistuttaa SY:n olleen edustettuna likipitäen kaikessa yritystoimintaan ja yrittäjän asemaan liittyvässä lainvalmistelussa. Syykin on selvä.

-Järjestöllä on paras asiantuntemus pieniin yrityksiin liittyvissä asioissa. Minusta SY:n kuuluisi olla mukana myös työmarkkinapolitiikan valmistelussa aina kun se tehdään kolmikantaisesti hallituksen johdolla.

Yrittäjät ovat tuskastuneet myös kuntien palvelurakenneuudistuksen hitauteen. Pekkarisen mielestä ihmeitä ei kannata vielä odottaa, sillä rakenneremontti on vasta alkutaipaleella ja siihen patistava lainsäädäntökin varsin tuore.

-Tässä kohtaa kaikki toimenpiteet ovat toki tervetulleita. Kehotankin yrittäjiä olemaan aktiivisia kuntien suuntaan, jos tuota aktiivisuutta ei toiseen suuntaan näytä syntyvän.

Timo Sormunen