Turun Idea- ja Tuotesuunnittelijat ry on maan toiseksi vanhin keksijäyhdistys. Sen edustajat, puheenjohtaja Viljo Ares, varapuheenjohtaja Pentti Juhala ja keksijä-yrittäjä Markku Järvinen ihmettelevät, miksi keksijöiden ja pk-yritysten yhteistyö on vähäistä.

Keksijät voivat antaa asiantuntija-apua ja ratkoa tuotekehitysongelmia. Miehiä harmittaa vietävästi, että maassa syydetään vuosittain pari miljardia euroa kankkulan kaivoon: turhaan tuotekehitykseen. On hölmöä pinnistellä sellaisen eteen, joka on jo keksitty.

- Ennen työhön ryhtymistä olisi niin yksinkertaista tarkistaa eri tietokannoista patenttijulkaisuja. Niiden avulla voi selvittää myös kilpailijoiden toimia. Esimerkiksi mitä patentteja he myyvät tai ostavat, Juhala sanoo.

Samalla tavoin voi etsiä yhteistyökumppaneita. Harva yrittäjä hoksaa käyttää tietokantoja avukseen, ja tässä kohti Juhala suomii yliopistoja ja ammattikorkeakouluja: – Ainoastaan teknillisissä korkeakouluissa keksintöalan koulutuksesta saa opintopisteitä. Nyt keksintöalan toimintaa voidaan verrata lukutaidottomaan kansaan, jolle annetaan runsaasti avustavia organisaatioita kertomaan, mitä kirjoissa sanotaan. Paljon tuloksellisempaa olisi opettaa kansa itse lukemaan.

Apua pohjatöiden tekemiseen

Järvinen on poliisinuransa jälkeen ryhtynyt yrittäjäksi eläkkeellä. Areksella on insinööritoimisto. Juhala on toiminut yrittäjänä. – Moni keksijä on myös yrittäjä, Ares toteaa ja ehdottaa, että yrittäjäjärjestö voisi käyttää keksijöitä kouluttajina.

Käytännössä keksijät auttavat jonkin ongelman kanssa painivia yrittäjiä pohtimalla ja kehittämällä yrittäjän projektia eteenpäin. Tilaisuudet yritysten kanssa ovat suljettuja ja luottamuksellisia. Yrittäjän ideaa ei varasteta.

- Olemme pystyneet tuottamaan valmiita ratkaisuja, tai auttamaan patenttihakemuksen tekemisessä. Emme halua astua ammattilaisten ja patenttitoimistojen varpaille, vaan tarjoamme apua nimenomaan pohjatöiden tekemiseen. Tunnemme myös rahoituskanavia keksintöjen rahoittamiseen ja patentointiin, miesporukka kertoo.

Toistaiseksi tukea on annettu pullakahvi- tai konjakkipullo-palkalla. Korvauksesta sovitaan tapaus- ja tarvekohtaisesti.

Keksijöitä yhdistäviä piirteitä ovat vilkas alitajunta, yhteistyökykyisyys, kyky sietää epäonnistumista sekä optimistinen ja valoisa luonne. – Olemme leikkisää ja hassuttelevaa porukkaa, kööri todistelee lukuisin esimerkein.

Keksiä voi mitä tahansa, mutta on keksittävä myös tapa ansaita rahaa keksinnöllä. – On yrityksiä, joilla on idea, mutta eivät pysty etenemään omin avuin. Esimerkiksi jos metallipaja keksii jotain kemiaan liittyvää. Meiltä voi kysyä asiantuntija-apua tämänkaltaisessa tilanteessa, Juhala vinkkaa.

Yhteistyön kautta yhdistys toivoo kerryttävänsä omia asiantuntijayhteyksiä sekä mahdollisesti lisää jäseniä. – Naisjäseniä meillä ei ole valitettavasti tällä hetkellä ollenkaan, herraseurue tiedottaa. –a-ss.

Markku Järvisen (oik.) kantonosturi odottaa tuotantoon pääsyä. Nosturia tarkastelevat myös Pentti Juhala (vas.) ja Viljo Ares.