Tapiolan iltakoulu yrittäjille keräsi Mauno Koivisto -keskukseen huhtikuisena keskiviikkoiltana sankan joukon kuulijoita. Isännän puheenvuorossa heräteltiin yrittäjien tietoisuutta oman eläketurvansa kohtalosta, mikä tuntuikin olevan paikallaolijoiden enemmistölle melko uutta asiaa.



Illan pääesiintyjä oli kuitenkin sosiaalipsykologi Kimmo Karkia, joka aloitti luentonsa antamalla yleisölle tehtävän: katsokaa vierustoverianne silmiin ja kehukaa hänet sitten. Mitä upeaa näette hänessä? Tunnelma salissa vapautui suorastaan käsin kosketeltavasti. "Tunne, huumori ja ilo tarttuu. Se on sosiaalista liimaa, jota voi 'valmistaa'," Karkia väittää. Tieteellisesti on voitu todeta, että ilo aktivoi aivoja, jossa se käynnistää ja vahvistaa immuunijärjestelmää ja terveyttä.



Toisaalta taas masentunut, stressaantunut ihminen, joka miettii koko ajan vain ikäviä asioita, aiheuttaa itselleen negatiivisen kierteen. Stressi saa aikaan sellaisen hormonaalisen tilan, jota ihminen tarvitsee hätätilassa. Jatkuva stressi jää päälle ja vääränlainen hormonitaso rapauttaa terveyttä.



Tätä yksinkertaista logiikkaa voi ja pitäisi soveltaa myös ryhmätyöskentelyyn, jota yritystoimintakin on. Kun "valmistaa" iloa ympärilleen, jopa tuottavuus paranee. Parhaiten iloa voi tuottaa osoittamalla arvostusta ja kiinnostusta toista ihmistä kohtaan. Häneltä voi kysyä neuvoa ja apua hänen omalla osaamisalueellaan (kaikki ovat hyviä jossakin asiassa). On myös hyvä muistaa kertoa joskus myöhemmin, kuinka paljon hyötyä hänen neuvoistaan on ollut. Suomalaiselle luonteelle, joka ei osaa olla ylenpalttinen, Karkia antoi hyvän neuvon: "Kiitosta voi antaa pienistä käytännöllisistä asioista ja kuin ohimennen."



Kimmo Karkian mukaan elämässä ja työpaikalla vaikuttavat seuraavat perusvitamiinit: arvostus, välittäminen, hauskuus, onnistuminen - positiivisia asioita, jotka ruokkivat toisiaan. Ja toisaalla: kritiikki, loukkaukset, vastoinkäymiset, ongelmat.



Ongelmia ja vastoinkäymisiä ihmiselle joka tapauksessa tulee ja kritiikkiäkin tavallisen ihmisen on aika ajoin siedettävä. Tärkeintä on miten rakentavasti ongelmia ratkotaan. Avioliitossakin ratkaisevaa on, miten riidellään - ei se kuinka usein riidellään.



Kimmo Karkia pyysi miettimään, miten kunkin omat kotikonfliktit etenevät. Alkaako riita teilläkin sanoista taas, aina, ei ikinä? Voisiko ongelmapuhettaan muuttaa ratkaisupuheeksi? Ja näin se käy: sen sijaan, että jälleen kerran aloittaa nalkutuksen, jossa ongelma kuvataan ja analysoidaan (Taas likaiset sukat lattialla, ei mikään ihme kun isäskin on samanlainen….), lähdetäänkin kuvailemaan tavoite, tehdään toiveesta tavoite: Olisi kiva jos veisit likaiset sukat pyykkikoriin. Toiveesta on syytä tehdä mahdollisimman konkreettinen, jolloin se voi myös toteutuakin.



Kimmo Karkia on Ben Furmanin tunnetuksi tekemän Lyhytterapiainstituutin kouluttaja. Instituutin erikoisalana on ratkaisukeskeinen ja voimavaralähtöinen ajattelutapa, jota voi käyttää kaikkeen ihmisten kanssa tehtävään työhön ja ongelmanratkontaan. Oppeja voi soveltaa yhtä hyvin kotiongelmien kuin työyhteisönkin ristiriitojen ratkaisuun.



[151_iltakoulu2.jpg]

Kimmo Karkia opetti yritt?j?n iltakoulussa, kuinka negatiivisen ajattelun keh?st? voi irtautua.

ANNE PENTTI