Suomen Yrittäjät (SY) haluaa kiinnittää kuntien huomiota liikelaitosmuotoisen toiminnan vaikutuksiin yrittäjyydelle. Järjestö haluaa kuntien pysyvän Paras-hankkeen tavoitteissa, joihin kuuluu palvelumarkkinoiden kehittyminen kuntalaisten kannalta suotuisasti.

Liikelaitos on lähinnä yritystä oleva kunnallisen toiminnan järjestämismuoto. Liikelaitos kuuluu kunnan organisaatioon, ei maksa toimintansa tuloksesta veroa eikä ole alv-velvollinen. Kuntalaki ei mahdollista konkurssin tekemistä. Liikelaitoksen ja asiakkaan suhde perustuu usein sopimukseen, ja kunta voi edellyttää yksiköiden käyttävän sisäisiä palveluja.

Euroopan komissio on puuttunut valtion liikelaitosten toimintaan, ja katsoi muun muassa veroetujen ja konkurssikelvottomuuden vääristävän markkinoita. SY:n mielestä samat ongelmat ilmenevät korostetusti kunnallisissa liikelaitoksissa.

Eu:n vaikutukset liikelaitoksiin

Turussa liikelaitoksia ovat vesi-, liikenne-, kiinteistö-, tila-, jäte-, ja viherlaitokset, kaupungin varikko, kunnallistekniikka, talotoimi sekä satama. Niiden toiminnasta vastaa apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen. Kaikilla laitoksilla on poliittisesti valittu lautakunta, joka käyttää valtaa, mutta jonka operatiivinen toiminta on vähäistä.

Yrittäjänäkin toiminut Virtanen sanoo laitosten täyttävän aidon liiketoiminnan merkit. – Ne toimivat tulorahoituksella, ja kilpailuasetelmassa on myös muita palveluiden tuottajia. Asiakkaina on oman organisaation lisäksi kunnan ja seutukunnan asukkaat. Esimerkiksi sataman asiakkaita ovat laiva- ja huolintayhtiöt, ja vesilaitoksella on asiakkaita yli kuntarajojen.

EU-komission valtion liikelaitoksia koskeva ennakkoratkaisu koskettaa muun muassa Destiaa. Esimerkiksi lainaa hakiessaan se ei enää voi hyödyntää AAA luottoreittausta, eli korkeinta luottoluokitusta, jolloin riski on minimaalinen. Virtanen näkee vaikutuksen ulottuvan julkisomisteisiin liikelaitoksiin.

- Asia tullaan varmasti joidenkin kuntien toimesta riitauttamaan. En usko esimerkiksi Helsingin luopuvan sähkölaitoksensa tuottamista veroäyreistä tappelematta.

Kuntalain muutos tarkoittaa, että vanhat liikelaitokset tulee muuttaa lain mukaisiksi viimeistään kuluvan vuoden lopussa. Turussa selvityksessä on liikennelaitoksen yhtiöittäminen. Tänä vuonna muutoksia tuskin tapahtuu.

Suunnitelmat pitkällä

Vesilaitos ja satama tullaan Virtasen mukaan yhtiöittämään. Turun Tekstiilihuolto toimii jo yhtiönä. – Yhtiö on hyvä ja tehokas toimintamalli seudullisessa yhteistyössä. Liikelaitoksen tavoin yhtiömalli on kustannustehokkaampi, läpinäkyvämpi ja tehokkaammin ohjattavissa oleva malli. Mahdolliset säästöt käytetään palveluiden parantamiseen. Isojen infrayhtiöiden tehtävä on järjestää palveluita, ei niinkään tuottaa voittoa.

Kunnallistekniikka ja viherlaitos fuusioidaan Turun seudun kuntatekniikaksi. Jätelaitos todennäköisesti myydään jo toimivalle yhtiölle. – Tilaaja- ja omistajalaitokset jäävät, eli tila- ja kiinteistölaitokset, jotka omistavat maaomaisuuden, Virtanen huomauttaa.

Oleellinen kysymys yhtiöittämisessä on henkilöstö. Komission päätös mahdollistaa pitkät siirtymäkaudet, joilla vältetään mahdolliset irtisanomiset. Virtanen toteaa eläköitymistahdin minimoivan henkilöstöä reippaasti. – Julkinen puoli kilpailee työvoimasta yritysten kanssa, jotka ostavat henkilöstöä suoraan koulunpenkiltä.

Kymmenessä vuodessa apulaiskaupunginjohtaja näkee teknisen sektorin toimivaan kokonaisuudessaan yhtiömuodossa. Palvelutoimen tukipalvelut on irrotettu perusyksiköistä toimimaan liikelaitoksina tai yhtiöinä.

Ideologisväritteisten näkökulmien rinnalle Virtanen kaipaa avoimempaa poliittista keskustelua hakemaan linjauksia ja optimitilannetta. – Kuntien avautuminen markkinoille on tehtävä asteittain etteivät suuret toimijat hotkaisisi pieniä. Julkisomisteisten liikeyksiköiden suurin haaste on tuottavuus, ja omistamisen kannalta suunnitelmallinen markkinoiden käyttäminen.

Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Pirkko Keskinen toivoo keskustelua kaupungin ja yrittäjäjärjestön välille. Hän näkee kunnalliset liikelaitokset edelleen kilpailun ulkopuolella.

- Suora yksityistäminen on vaikeaa. Eikä esimerkiksi sataman ja vesilaitoksen kaltaisia yksiköitä voisi yksityisyrityksenä tässä vaiheessa hoitaakaan. Liikelaitoksissa on hyvät ja huonot puolensa. Mutta jos lautakunnat poistuvat, samassa menetetään vähäinenkin poliittinen kontrolli. Halutaanko liikeyksiköt betonoida kajoamattomiksi, Keskinen kysyy.

Turussa liikelaitosten toiminnasta vastaa apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen.

anna-silja.suutarinen@y-lehti.fi