Ekologisuus ja ympäristöasiat puhuttavat ja ovat esillä nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Myös yritysten ja yrittäjien kiinnostus asiaa kohtaan kasvaa koko ajan. Säästöä tuotantoon ja tehoa markkinointiin – yrityksien ympäristöhyödyt -seminaarissa 27.3. puhuttiin ekologisen tuotannon ja ympäristöasioiden huomioinnin tuomista uusista mahdollisuuksista.

Globen Hopen toiminnan periaatteita ovat esteettisyys, ekologisuus ja eettisyys

Ekologisuudesta on tullut päivän sana. Yhä useammat ihmiset haluavat vaikuttaa ostopäätöksillään. Eettinen ja ekologinen kuluttaminen ovat nousussa. Globe Hope Limitedin perustajan Seija Lukkalan mukaan on yrittäjien velvollisuus tarjota kuluttajille oikeanlaisia tuotteita.

- Ihmiset ovat valmiita kuluttamaan ekologisesti, jos heille tarjotaan siihen mahdollisuus, hän toteaa.

Lukkalan visio Globe Hopesta sai alkunsa Taideteollisen korkeakoulun täydennyskoulutuksessa. Naisten takkeja valmistavan yrityksen omistava Lukkala alkoi miettiä omaa rooliaan maailmassa, jossa kulutus kasvaa ja luonnonvarat hupenevat.

- Aloin pyöritellä ideaa kestävän kehityksen periaatteilla toimivasta vaatteita valmistavasta yrityksestä. Halusin voida hyvällä omalla tunnolla tehdä sitä työtä, mitä parhaiten osaan, Lukkala muistelee.

Globe Hopen liikeideana on jalostaa käytöstä poistettuja materiaaleja uudelleen ajan henkeen sopiviksi. Yrityksen toiminnan ohjenuorana on eettisyys, ekologisuus ja esteettisyys. Tuotteiden tulee ennen kaikkea vastata kuluttajien tarpeita visualisesti, laadullisesti ja toiminnallisesti, kierrätys on lisäarvo.

- Kierrätysmateriaaleista valmistetuilla tuotteilla on uskoakseni kovemmat vaatimukset kuin muilla tuotteilla. Sen takia ensiluokkainen laatu ja hyvä design ovat meille erityisen tärkeitä, Lukkala selittää.

Globe Hopen kohderyhmäksi muodostui tiedostavat, originellit nuoret, ja myöhemmin myös aikuiset, jotka haluavat vaikuttaa ostopäätöksillään. Aluksi tuotteita ottivat myyntiin trendikaupat ja ekologiset kaupat. Valikoiman laajentuessa myös design-kaupat kiinnostuivat Globe Hopen tuotteista. Nykyään tuotteita myydään jo Amerikassa ja Japanissa asti.

Lukkala haastaa yritykset näkemään kestävän kehityksen uusien mahdollisuuksien luojana.

- Uskon, että tulevaisuudessa kuluttava tuotanto ja kerskakulutus koetaan yhä negatiivisempana asiana. Ekologisia ja eettisiä palveluita ja tuotteita tarjoavien yritysten imago ja kilpailukyky paranevat. Kestävän kehityksen edelläkävijät saavat etulyöntiaseman, Lukkala sanoo.

Kilpailu ekologisilla tuotteilla lisääntyy kaikilla aloilla ja Lukkala toivoo sen lisääntyvän edelleen.

- Kilpailu on oikein tervetullutta. Se tarkoittaa vain, että markkinat kasvavat, hän sanoo.

Vakuutusyhtiö apuna ympäristöriskien hallinnassa

- Riskien hallinta alkaa riskien tunnistamisesta, kertoo riskienhallinta insinööri Ilkka Lehmus Tapiolasta. Ympäristöriskien arviointi alkaa oman toiminnan aiheuttamien vaarojen tunnistamisesta Vaarojen luokittelun jälkeen arvioidaan riskien suuruus ja päätetään toimenpiteet riskien poistamiseksi tai niihin varautumiseksi.

Ympäristövahinkovastuuta ja maaperän kunnostusvastuuta voidaan vakuuttaa vakuutuksella. Vakuutus ei kuitenkaan korvaa tahallisia tai törkeästä huolimattomuudesta aiheutuneita vahinkoja. Myös liikennevakuutus korvaa ympäristövahinkoja esimerkiksi säiliöauton kaatuessa.

- Pk-yritysten kiinnostus ympäristövahinkovakuuttamista kohtaan on noussut. Vapaaehtoinen vakuuttaminen on kuitenkin harvinaista, Lehmus kertoo.

Lisää tuottavuutta jätteen minimoinnilla

- Tuotannossa jätemäärän leikkaaminen laskee kustannuksia. Käyttämällä materiaali kokonaan säästetään materiaalikustannuksissa ja jätteenkäsittelykustannuksissa, selittää Turun Ammattikorkeakoulun liiketalouden lehtori Jukka Rantala.

- Samalla tavalla nettikauppa on kustannustehokkaampaa ja ekologisempaa kuin tavallinen kauppa. Huomioimalla ympäristöasiat voi myös kasvattaa myyntiä houkuttelemalla ympäristötietoisia asiakkaita, hän jatkaa.

Hyödyntämällä ennen jätteenä pidetty aine tuotteen valmistus kustannukset pienenevät ja kannattavuus paranee. Ärsykkeenä uusien jätteenkäsittelytapojen keksimiseen ovat Rantalan mukaan usein ulkoiset tekijät kuten uudet lait tai määräykset.

Naantalin polttolaitos on hyvä esimerkki jätteen hyödyn maksimoinnista.

- Ennen Naantalin polttolaitos päästi lauhdevetensä mereen. Nykyään lauhdevesien lämpöenergia hyödynnetään kaukolämmössä. Myöhemmin uusien päästömääräysten vuoksi tuotannon sivutuotteena alkoi syntyä kipsiä ja kuonaa. Nykyään yritys myy kipsiä raaka-aineeksi toiselle yritykselle. Kuonaa voi kuka tahansa hakea omakustannushintaan esimerkiksi maantäytteeksi. Näin yritys säästyy jätteenkäsittelykustannuksilta, Rantala kertoo.

Muita hyviä esimerkkejä ovat kalanjalostusyritys, joka alkoi myydä kalasta jäävät jätteet raaka-aineeksi bioöljylaitokselle, sekä laitteenvalmistuksessa jääneistä hukkapaloista paljetteja valmistamaan ryhtynyt yrittäjä.

- Jäte, joka ennen aiheutti kustannuksia, tuottaa nyt tuloja, Rantala summaa.

Energiansäästöä henkilöstöä kouluttamalla

Energian hinta on noussut huomattavasti viime vuosien aikana. Energianhinnannousu tarkoittaa myös kuljetusmaksujen ja raaka-aineiden hintojen nousua.

- Energiatehokkuutta parantamalla voidaan parantaa myös kilpailukykyä, painottaa Varsinais-Suomen Energiatoimiston johtava energia-asiantuntija Anne Ahtiainen.

Säästökeinoja löytyy esimerkiksi tuotantoprosessien ja -tilojen energiakatselmuksien avulla. Katselmoinnissa analysoidaan energiankäyttö ja etsitään parantamiskohteet.

- Tärkeintä säästöjen aikaansaamiseksi on kuitenkin ihmisten asenteet, Ahtiainen sanoo.

Henkilöstöä kouluttamalla voidaan saada suuria säästöjä aikaan. Yksi tapa tehdä energia-asiat työntekijöille tutuksi on järjestää työpaikalla energiansäästöviikko.

Ympäristöteko-kilpailu kannustaa yrityksiä ympäristöasioiden hoitoon

- Varsinaissuomalaisille pk-yrityksille tarkoitettu Ympäristöteko 2008 -kilpailun tavoitteena on kannustaa yrityksiä ympäristöasioiden hoitoon, kertoo Helena Nikkanen Varsinais-Suomen Agendatoimistosta. Kilpailun avulla halutaan löytää raaka-aineita ja energiaa säästäviä sekä päästöjen ja jätteiden syntyä ehkäiseviä toimintatapoja.

Ympäristöteko kilpailu on järjestetty vuosittain vuodesta 1998 lähtien. Varsinais-Suomen Agendatoimisto järjestää kilpailun yhteistyössä Varsinais-Suomen Yrittäjien ja Viestintäharju Oy:n kanssa.

Nikkanen kannustaa yrittäjiä lähtemään mukaan kisaan. Voitto on tuonut yrityksille paljon positiivista näkyvyyttä. Myös yrityksen ulkopuolinen henkilö voi ilmiantaa potentiaalisen voittajan.

- Kilpailuun voi ilmoittautua 30.4. asti. Valmiita ympäristöohjelmia ei voittoon välttämättä tarvita, vaan etsitään yrityksiä, jotka voivat olla mallina muille yrittäjille, Nikkanen sanoo.

Näin he sen tekivät – kaksi Ympäristöteko-kilpailun voittajaa

Yrittäjä Martti Partala muutti Yläneellä sijaitsevan Suvirannan rappiotilasta nykyaikaiseksi kokous- ja juhlatilaksi. Rakentamisessa suosittiin perinteisiä menetelmiä ja materiaaleja sekä paikallisia raaka-aineita. Suviranta suosii myös lähiruokaa ja käyttää ympäristöystävällisiä pesuaineita. Hankinnoissa otetaan huomioon hinta, laatu ja kierrätettävyys.

Yritys lähti kilpailuun mukaan työntekijän ilmoittamana.

- Emme ole koskaan pitäneet itseämme erityisen vihertävinä. Luonnon keskellä ja järven rannalla kun ollaan, kestävät ja ympäristöystävälliset ratkaisut tuntuivat itsestään selvyyksiltä. Vasta kun aloimme täyttää hakemusta, huomasimme, kuinka paljon niitä loppujen lopuksi oli, Partala sanoo

KK-Autoteam Oy on vuonna 1993 perustettu huoltamoyritys. Yrityksen ilmoitti kilpailuun asiakas.

- Emme ole myöskään erityisen vihertäviä, mutta kuultuamme kilpailusta halusimme ehdottomasti lähteä mukaan, kertoo toimitusjohtaja Kyösti Kuronen.

Kisaan liittymisen jälkeen yrityksessä tehtiin jäte- ja kemikaalikartoitus sekä suunnitelma vapaaehtoisista toimenpiteistä ja toteutusaikataulu. Jätteistä ja jätehuollosta alettiin pitää kirjaa. Myös piha-alueen yleistä siisteyttä ja järjestystä kohennettiin rakentamalla jätteidenlajittelukatos.

Kuronen kiittelee voiton mukanaan tuomaa tunnettavuutta.

- Vieläkin meidät muistetaan esimerkiksi alan tapahtumissa sinä huoltoasemana, joka voitti Ympäristöteko-kilpailussa, hän sanoo.

KELAA! -hankkeen teemoina ovat materiaalitehokkuus ja kestävä kehitys

Varsinais-Suomen Kestävän kehityksen keskuksen KELAA! -hankkeen teemoina ovat materiaalitehokkuus ja kestävä kehitys. Yhteistyössä Lahden seudun ympäristöpalvelujen ja kestävän kehityksen keskuksen kanssa toteutettavan hankkeen avulla halutaan tarjota niin yrityksille ja kunnille kuin kuluttajillekin keinoja keventää omaa ekologista selkäreppuaan.

- Yksi hankkeen tavoitteista on perustaa materiaalitehokkuutta edistäviä palveluita ja tuotteita tarjoavien pk-yritysten verkosto, kertoo projektisuunnittelija Riikka Leskinen.

Hankkeen puitteissa on tarkoitus järjestää tapahtumia ja jakaa tietoa ympäristöasioista.

Lisää tietoa ja vinkkejä Internetissä

Yritysten ympäristötietopankki: www.turku.fi/ytietopankki

Varsinais-Suomen Agendatoimisto: www.vsagendatoimisto.fi

- mm. lisätietoa Ympäristöteko 2008 –kilpailusta

Pk-yrityksen riskienhallinta: pk-rh.com

- mm. ympäristöriskikartta ja työvälinekortit

Energiansäästöviikko: www.energiansaastoviikko.fi

- vinkkejä energiansäästöön ja henkilöstön kouluttamiseen

Glope Hope Ltd.: www.globehope.com

Turun Ammattikorkeakoulun liiketalouden rehtori Jukka Rantala mainitsi, että parhaassa tapauksessa jäte on tulevaisuuden raaka-ainetta.

Yrittäjä Martti Partala totesi, että luonnon keskellä ympäristöasiat tulee huomioitua kuin itsestään.

Energiatehokkuutta parantamalla voidaan parantaa myös kilpailukykyä, painottaa Varsinais-Suomen Energiatoimiston johtava energia-asiantuntija Anne Ahtiainen.

KK-Autoteamin toimitusjohtaja Kyösti Kuronen kiittelee ympäristötekokilpailun voiton mukanaan tuomaa julkisuutta.

-Riskienhallinta alkaa riskien tunnistamisesta, sanoo riskienhallintainsinööri Ilkka Lehmus Tapiolasta.

projektisuunnittelija Riikka Leskinen kertoo,että Kelaa! -hankkeen yksi tavoite on perustaa materiaalitehokkuutta edistäviä palveluita ja tuotteita tarjoavien yritysten verkosto.

Helena Nikkanen Varsinais-Suomen Agendatoimistosta muistuttaa, että Ympäristötekokilpailuun voi ilmoittautua huhtikuun loppuun mennessä.

emmi.harju@y-lehti.fi