Kuntien elinkeinopolitiikan onnistumista mitattiin yrittäjäyhdistysten aktiiveille lähetetyllä kyselyllä. Suomen Yrittäjien kyselyssä Uusikaupunki oli kolmanneksi paras, kun Turku jäi isojen kaupunkien viimeiseksi.

Kysely toteutettiin nyt kolmannen kerran ja siihen vastasi yli 1800 yrittäjää. Varsinais-Suomesta saatiin 153 vastausta. Koko maan kaikkien kuntien saama pistekeskiarvo oli 48. Varsinais-Suomessa keskiarvo oli 50.

Myönteisin arvio Varsinais-Suomessa annettiin kuntien yleisestä elinkeinopolitiikasta. Edellisestä kyselystä erityisesti kunnan ja yrittäjien välinen yhteistyö oli parantunut.

Kriittisimmät vastaukset koskivat kuntien hankintapolitiikkaa ja päätösten yritysvaikutusten arviointia. Huonoin pistemäärä oli 20. Huonoimmat pisteet saaneita kuntia ei julkistettu.

Kuntien välillä suuria eroja

- Kuntien ja yritysten keskusteluyhteys on parantunut, mikä on tietysti positiivinen uutinen. Samoin se, että yleisesti ottaen kuntien elinkeinopolitiikan nähdään tukevan yritysten kehittymistä, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom sanoo.

Negatiivisia viestejä yrittäjiltä tulee siitä, että kuntien päätöksenteossa ei mietitä riittävästi niiden vaikutusta yrityksiin. Kuntien hankkeista ei myöskään saada tietoa riittävän ajoissa eikä tarpeeksi. Moitittavaa löytyi myös hankintapolitiikasta ja vähäisestä yrittäjyyskasvatuksesta.

- Kuntien väliset erot olivat huomattavia. Ne kunnat pärjäävät, joilla on tarpeeksi resursseja elinkeinopolitiikassa, nopea ja joustava organisaatio sekä yrittäjät mukana päätöksenteossa, Wibom toteaa.

Turun elinkeinojohtaja Kalle Euro uskoo, että kaupungilta puuttuva elinkeino-ohjelma voisi ratkaista ainakin osan ongelmista. Turun seutu on yhtenäinen talousalue, jolla tulisi olla yhtenäinen elinkeinopolitiikka, hän sanoo.

Yrittäjiä koskevaan päätöksentekoon ja palveluihin Euro perää huomattavasti lisää nopeutta.

- Ei ison tarvitse olla hidas - se voi olla joustava. Jos palvelu on yrittäjien mielestä hidasta ja päättäjät tuntuvat etäisiltä, pitää tähän suhtautua vakavasti. Niin on, miltä näyttää.

Hankintapuoleen tyytymättömille Eurolla on hyviä uutisia. Turun hankinta- ja logistiikkakeskus ja seudullinen hankintayhteistyö selkeyttävät hankintoja jatkossa. Myös viestintään ja elinkeinopoliittisen markkinoinnin koordinointiin tulisi kiinnittää huomiota.

- Paras olisi, jos markkinointi ja viestintä keskitettäisiin yhdelle toimijalle, Euro sanoo

Tyytyväiset yritykset paras mainos

1990-luvun alussa Uusikaupunki oli Suomen työttömin kunta. Nyt se on loistanut jo monta vuotta yritysbarometrien kärjessä hyvällä elinkeinopolitiikallaan. Kaupunginjohtaja Kari Kosken mukaan siihen on päästy kymmenen vuotta kestäneellä, määrätietoisella työllä.

- 1990-luvun lopussa ryhdyimme parantamaan kaupungin ja yrittäjien välistä yhteydenpitoa. Olin silloin elinkeinoasiamiehenä ja sain luvan osallistua yrittäjäyhdistyksen hallituksen kokouksiin. Olemme karsineet byrokratiaa ja asettaneet yrittäjien asiat etusijalle. Tämä ajattelu on nyt läpäissyt koko organisaation. Kun uusi yrittäjä haluaa tulla tänne, hän saa nopeat ja luotettavat vastaukset kysymyksiinsä. Kaupungin päätöksissä yritysvaikutukset otetaan huomioon jo valmisteluvaiheessa ja yritysten suunnitelmista pyritään olemaan selvillä etukäteen. Uusia yrityksiä saadaan parhaiten sillä, että vanhat ovat tyytyväisiä, Koski summaa.

Tuloksia

Suomen kolme parasta kuntaa

1. Alavus, Etelä-Pohjanmaa, 83 p.

2. Töysä, Etelä-Pohjanmaa, 79 p.

3. Uusikaupunki, Varsinais-Suomi, 78 p.

Varsinais-Suomen parhaat kunnat

1. Uusikaupunki 78 p.

2. Lieto 67 p.

3. Kaarina 65 p.

10 suurinta kaupunkia

1. Vantaa, 65 p.

2. Oulu, 61 p.

3. Espoo, 53 p.

------

10. Turku, 40 p.

Kaupunginjohtaja Kari Koskella on syytä hymyyn: kymmenen vuotta tehty määrätietoinen työ tuo kiitosta Uudenkaupungin elinkeinopolitiikalle.

pirkko.varjo@y-lehti.fi