Hyvää ruokaa ei turmella liialla maustamisella, kenellekään ei saa jäädä nälkä. Ruoka asetetaan tarjolle siihen järjestykseen, missä se halutaan nauttia. Esillepano on silmänruokaa. Siinä pitopalveluyrittäjä Hilda Tolmusen teesit.

Hilda Tolmunen on perustanut Turkuun kaikkiaan kuusi kahvila-ravintolaa ja oman leipomon. Ketjun keventyessä jäljellä on Tähti-Baari Puutarhakadulla. Ensimmäinen oli nimeltään Perhe-Baari vuodelta 1966. – Laita nimeksi pelhepaali, kun olet aina laittanut pelheelle luokaa, yksi kolmesta tyttärestä ehdotti.

Pohjoisen tyttö lähti aikoinaan Ruotsiin päämääränä työ ja parempi toimeentulo. Työkokemusta oli kertynyt muun muassa Kemistä Liikeväen ruokalan apulaisen töistä. Matka seisahti kuitenkin Turkuun, ja insinööri Wahlroosin perheessä kertyi korvaamatonta kokemusta ja ammattitaitoa.

Ei kiirettä eläkkeelle

Barkerin tehtaan pestin ja Puolalan keskuskeittiön emännöinnin jälkeen oli aika toteuttaa pitkään kytenyt ajatus omasta yrityksestä. Tähti-Baarin lisäksi pitopalvelu toimii edelleen täydellä höyryllä. Samoin Hilda ”Hilu” Tolmunen itse. Syksyllä juhlitaan yrittäjän 80-vuotispäiviä.

- Minä tykkään tästä työstä. Vaikea olisi lopettaa, kun ei ole mitään syytä. Terveyttä ja voimia riittää vielä.

Tolmunen on yrittänyt läpi kolmen laman. Ihmiset syövät aina ruokaa. Mutta viimeinen oli vaikea. – Ostojen merkitys on tärkeä. Jos yritys on sunnuntaisin auki, on myytävä kolminkertaisesti. Yli varojen ei eletty koskaan, ja asiakaspalvelijan on oltava nöyrä, Tolmunen kertaa elämänoppeja.

Ennen vanhaan saatettiin kuoria toista tuhatta kiloa perunoita viikossa. Aloittaessa ei ollut vihanneksia, ellei niitä itse järjestänyt jostain. Kurkkua ja kurpitsaa säilöttiin itse. Vaikka perunoita ei enää kuorita itse, muusi tehdään aina aidosta perunasta.

Parhaimmillaan vakituisia työntekijöitä oli viitisenkymmentä. Nyt heitä on kuusi. Aviomies Eero Tolmunen on hoitanut esikirjanpidon ja muut paperityöt. Talossa on ollut sama leipuri 32 vuotta, ja muutkin työsuhteet ovat pitkiä.

- Tilaisuuksien koko on vaihdellut neljästä henkilöstä yli kahteen tuhanteen henkilöön, Tolmunen muistelee kuntapäivien suuria telttoja Ruissalossa.

Kiitos perheelle ja henkilökunnalle

Hilu Tolmusen silmät tuikkivat. Hymy karehtii huulilla tämän tästä. Kerran mäjähtää nyrkki pöytään, ja perikansallinen ärräpää pääsee ilmentämään ikävää tapahtumaa, josta noustiin kuitenkin selviytyjinä.

- Perhettä ja henkilökuntaa on yrittäjän kiitettävä. Yksin ei ole mitään.

Tolmunen valittiin 1982 Turun ensimmäiseksi naisyrittäjäksi, ja 1983 hän sai kuntakohtaisen yrittäjäpalkinnon. Kodin ruokasalia kiertää tunnustus jos toinenkin.

Tolmuselle huhtikuiset maakunnallisen yrittäjäjärjestön kolmikymppiset oli kutkuttava työtehtävä. Olihan hän mukana perustamiskokouksessa.

- Tunnelmat olivat ristiriitaiset. Eri ihmisillä oli eri ajatuksia, jotka tahtoivat sotia keskenään. Itse pohdin Turun Yrittäjien roolia. Mutta aluejärjestö on toiminut hyvin ja noussut kärkipäähän.

Tolmusta harmittaa ihmisten vähentynyt aktiivisuus. Hän painottaa järjestötoiminnan olevan varsinkin aloittavalle yrittäjälle hyvä tietolähde.

- Tietoa, taitoa ja yhdessäoloa. Siitä karttuu tarmoakin. Jos pyörii vain oma kattilansa ympärillä, ei seuraa mitään hauskaa!

Monissa luottamustoimiliemissäkin keitetty Hilu on edelleen Vähä-Heikkilän Mäkitupalaisyhdistyksen puheenjohtaja. Satavuotisjuhlat ovat ensi vuonna.

Kaksi tarmonpesää: Hilda Tolmunen, yrittäjä vuodesta 1966, ja ura jatkuu. Uskollinen palvelija, taikinakone, on vaivannut taikinaa yli 40 vuotta sekin.

anna-silja.suutarinen@y-lehti.fi