Kustavilaisesta yrittäjästä Niina Honkasesta saisi ensi vuonna paljon mielenkiintoisemman jutun. Silloin tulee viisi vuotta siitä, kun Niina erosi Israelin armeijan erikoisjoukoista kahdeksantoista vuotta palveltuaan. Armeijakokemuksista ei saa puhua viiteen vuoteen, sen jälkeen ne katsotaan riittävän kaukaisiksi asioiksi.

Niina lähti viimeisestä palveluspaikastaan, New Yorkista, osti vanhan talon Kustavista ja perusti Monifix -nimisen yrityksen vuonna 2000. Kustavista hänellä ei sitä ennen ollut mitään tietoa.

- Ihastuin taloon ja päätin jäädä. Yrittämisen mahdollisuuksia pohdin muun muassa Kustavin kunnanjohtajan kanssa.Töitä on riittänyt, yksi työ tuo toisen ja kun kaiken tekee hyvin, sana kiertää, Niina kertoo. Hän tarjoaa muun muassa siivous- ja pitopalvelua, emännöi kalastusretkiä ja tekee vaikka polttopuita mökkiläisille. Keskiviikkoiltaisin Niina kerää kustavilaislapset kotiinsa ja pitää heille kerhoillan.

- Se on ihanaa. Viihdyn tosi hyvin, kun ympärillä on hälinää, Niina hymyilee. Omasta takaa menosta huolehtii kymmenen kuukauden ikäinen Emma-tytär. Lastenhoidossa ja yritystoiminnassa Niina saa paljon apua paitsi lapsen isältä, myös äidiltään.

Israelissa yrittäjyys on rennompaa

Israelissa asuessaan Niina Honkanen tutustui sikäläiseen yrittäjyyteen. Sotilasuransa sivussa hän perusti kaksi ravintolaa ja leirintäalueen. Bat-Yamin rantakaupungissa sijaitsevista ravintoloista toinen oli 300- ja toinen 50-paikkainen. Töissä Niinalla oli 17 tarjoilijaa, kolme baarimikkoa ja kaksi kokkia.

- Yrittäjyys Israelissa on paljon rennompaa kuin Suomessa. Siihen suhtaudutaan positiivisesti ja kaikki haluavat olla yrittäjiä. Verotus on alhaisempaa ja työvoimakulut pieniä. Tarjoilijat eivät käytännössä maksa yrittäjälle mitään, sillä he tekevät töitä tippipalkalla. Nuoret tulevat mielellään vuodeksi töihin ennen armeijaa, joka on pakollinen sekä miehille että naisille. Suomessa yrityksiä verotetaan rankasti. Tuntuu siltä, että kun joku haluaa täällä yrittää toimeentulonsa eteen, valtio yrittää kaikkensa, että saisi toisen konkurssiin, Niina sanoo.

Kustavista on tullut koti

Kustavi on lumonnut Niinan niin tyystin, ettei hän kaipaa sieltä minnekään. Suuren maailman melskeiden jälkeen Kustavi tuntuu rauhan tyyssijalta, jossa ei tarvitse pelätä mitään. Ystävät saavat mieluummin tullaan Kustaviin, Niina matkustaa korkeintaan kotimaassa ja joskus harvoin perhokalastusreissulle Norjaan. Emman syntymä kiinnitti Niinan entistä lujemmin saaristoon.

- Täällä pärjää, kun on riittävän monipuolinen. Monifixin kaltaisille yrityksille on varmasti tarvetta muuallakin. Ja enemmänkin olisi, jos kaikki ymmärtäisivät, miten paljon kotitalousvähennys merkitsee työn teettäjälle. -pv.