Tutkimuspäällikkö Jari Kaivo-oja Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta näkee Varsinais-Suomen kehittyvän korkeakoulujen ympärille laajenevana campuksena, jolla korkeatasoinen osaaminen ja taloudellinen menestys kukoistavat. Mutta vain parhaassa tapauksessa: uhkana on osaajien pako paremmille palkoille, visioiden ja strategioiden unohtuminen arkistoihin ja yritysten siirtyminen keveämmän verotuksen perään ulkomaille.

- Tulevaisuus ei ole kohtalo, siihen voi itse vaikuttaa.Yrittäjyys ja yritysverotus ovat avainkysymyksiä Suomelle. Suomen hallituksella on koko ajan mahdollisuus muuttaa nykyinen kehitys yhdessä yössä ja saattaa yritysverotus samalle tasolle Viron kanssa. Ei tarvita muuta kuin näkemystä ja rohkeutta.Toki voimme jäädä odottamaan aina "vedenpaisumusta", mutta sitten kun se tapahtuu, on liian myöhäistä korjata tilannetta, Kaivo-oja sanoo.

Lisää rohkeutta tutkija kaipaa myös visioiden markkinointiin ja omaperäisten yritysideoiden tukemiseen. Koko Varsinais-Suomea ja Turun aluetta erikseen koskevia visioita ja strategioita on suunniteltu ja kirjoitettu lukuisissa työryhmissä, mutta missä niiden käytännön vaikutukset näkyvät?

- Visioiden pitäisi houkutella tänne myös ulkomaisia investoijia. Nyt näin ei tapahdu, päinvastoin. Persoonalliset yrittäjät ja yritykset hakeutuvat niinikään pois Varsinais-Suomesta, esimerkkinä Turusta vaikkapa Helsinkiin muuttanut Koneisto-festivaali. Kuitenkin täällä on kaikki mahdollisuudet menestyä omaperäisillä konsepteilla. Onneksi tästäkin on esimerkkejä, yhtenä parhaista Salmelan perheen Hesburger-ketju. Vain elävät visiot kantavat tulevaisuuteen.

Ihmissuhdeosaaminen korostuu

Yksittäisen yrityksen menestyminen riippuu yhä enemmän suhteesta muihin. Yhteistyö toisen yrityksen kanssa ei saa jäädä sattumanvaraiseksi poikkeustilanteeksi, se vaatii suunnittelua ja pitkäjänteisyyttä.

- Edes yksin yrittävä ei ole todellisuudessa yksin. Jokaisella on ympärillään verkosto, jonka kanssa tehdään työtä. Menestys riippuu paljon siitä, millä tavalla hoitaa omaa verkostoaan. Hyvät ihmissuhdetaidot ovat osa yrityksen kehittämistä. Kyse ei ole mistään hienosta ja monimutkaisesta tai kalliista asiasta. Yrittäjä voi vaikka ruutupaperille hahmotella oman yhteistyöverkostonsa ja miettiä omaa suhdettaan siihen. Kuinka suhteita voisi edelleen parantaa? Ihmissuhteiden ja kulttuurin merkitys yritystoiminnan menestymiselle on jo nyt tärkeää ja tulee vielä korostumaan, Jari Kaivo-oja sanoo.

Vahvat paikalliset brandit hakuun

Turkuun tutkija kaipaa kriittistä, historiallista analyysiä. Menneisyydessä on loistavia esimerkkejä menestyksestä. Niistä voi ottaa opiksi kaiken, mitä otettavaa on, mutta niiden varaan ei saa jäädä roikkumaan.

- Turussa hyvää tulevaisuutta luodaan esimerkiksi huolehtimalla siitä, että Turku Science Park linkitetään tukevasti kansainvälisiin yhteyksiin, samoin tietysti IT-ala ja bioteknologiabusiness. Pilot-projektin pitää näkyä käytännössä logistiikka-alan kasvuna ja sen lisääntyvinä mahdollisuuksina. Brandien merkitys on ymmärrettävä aidosti, tarvitaan vahvoja, alueen identiteettiin kytkeytyviä menestysbrandeja ja -tuotteita. Turku tarvitsee myös oman tiede- ja kongressikeskuksen, Kaivo-oja sanoo.

Turun kaupungin tulevaisuudessa tutkija näkisi mielellään myös vetovoimaisen perhelomakohteen. Mallia voisi hakea vaikkapa Kööpenhaminan Tivolista. Tilaa ja asiakaspohjaa täällä on, Kaivo-oja uskoo. Jokin ei nyt toimi niin kuin pitäisi Turun kaupunkisuunnittelussa.

- Ilman muuta se sopisi Turkuun. Perhelomakohde toisi muutenkin elämää kaupunkiin. Nyt Turun keskustassa on hälyttävän paljon tyhjää liiketilaa. Keskustan elävöittämiseksi tarvittaisiin myös lisää tapahtumia viikonloppuisin. Arkisin asiakkaita houkuttelisi halvempi pysäköinti. Ei sen tarvitse olla ilmaista, mutta nyt hinnat ovat liian korkeita. Turun keskusta tarvitsisi laajan elävöittämishankkeen, jossa yrittäjät ja innovatiiviset kehittäjät voisivat yhdessä ideoida uusia liikeideoita, palveluita, sekä kulttuuri- ja taide-elämyksiä. Tällainen innovatiivinen sateenvarjoprojekti toisi kaupungille uutta vetovoimaisuutta ja maksaisi itsensä aika nopeasti takaisin kasvavina verotuloina ja yritysmaailman positiivisena menestyksenä.



[155_8.jpg]

Menneisyydest? voi ottaa oppia, mutta tulevaisuuteen pit?? valmistautua m??r?tietoisesti, tutkimusp??llikk? Jari Kaivo-oja sanoo.

Pirkko Varjo