Uusimaa on Suomen metropolialue

Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen toteaa seudun olevan väestöllisesti suurin markkina- ja myös kansainvälisten yritysten pääkonttoreiden keskittymä maassamme. Suurin osa vientiyrityksistä sijaitsee pääkaupunkiseudulla.

Alueella on maan ainut kansainvälinen lentokenttä sekä merkittäviä satamia. Uudellemaalle on keskittynyt reilu kolmannes maan yrityskannasta, yhteensä yli 70 000 yritystä. Siellä sijaitsee yli puolet maan tietointensiivisistä työpaikoista ja vajaat puolet korkean teknologian työpaikoista.

Yliopistojen, korkeakoulujen ja lukuisten tutkimuslaitosten lisäksi Helsingin seudulle kasvaa teknologiakeskuksia sekä erilaisia yritysten toimintaympäristöjä. Elinkeinojen kehittämisessä yhteistyöorganisaatiot ovat vahvoja.

- Kehittämisyhtiöitä on viisi, yrityshautomoita16. Tulevaisuuden mahdollisuus on uusi 2009 käynnistyvä innovaatioyliopisto, Savolainen selvittää.

Maahanmuutosta toivotaan parannusta työvoimapulaan, mutta se ei ratkaise korkean osaamisen työpaikkoja. - Vaikka Helsingin seutu on lukuisissa kansainvälisissä vetovoimamittareissa saanut hyvät pisteet, alueen houkuttavuus ei näy riittävästi. Tarvitaan lisää ulkomaista pääomaa, investointeja, yrityksiä ja osaajia.

Haaste on myös alueen toimijoiden yhteistyö. - Toimijoita on paljon, ja päällekkäistä toimintaa liikaa. Ei ehkä ole totuttu puhaltamaan yhteen hiileen kuten muissa maakunnissa.

Liikenteen ja logistiikan toimivuus on merkittävä haaste erityisesti pääkaupunkiseudun sisällä. Rataverkolla ja sujuvilla junayhteyksillä on erityisen suuri merkitys pääkaupunkiseudulle pendelöivien suuren määrän vuoksi

Yhteisiä asioita Varsinais-Suomen kanssa ovat Etelä-Suomea koskevat liikenteelliset ja logistiset ratkaisut. - Yhteistä on myös ruotsinkielisyys, ja siihen liittyvä kulttuuritausta. Osaamisen puolella bioteknologia ja varustamoteollisuus on molemmissa maakunnissa vahvaa. Uusia yhteistyön mahdollisuuksia löytyy esimerkiksi hyvinvoinnista ja ympäristöalalta, joissa onkin tekeillä tai suunnitteilla ylimaakunnallisia hankkeita, Savolainen toteaa.

Yhteenkuuluvuuden tunne tuo voimaa

Etelä-Kärjen Yrittäjät on neljän yhdistyksen kimppa, jonka toiminnanjohtaja Kerstin Ståhlberg näkee paikallistuntemuksen ja yhteenkuuluvuuden tunteen rikkautena ja voimavarana.

- Varsinkin Tenhola-Bromarvissa toimitaan aktiivisesti, ja uudet yrittäjät liittyvät yhdistykseen ilman muuta.

Kaikki eivät koe yhteistyötä tarpeelliseksi. – Eikö luoteta omaan osaamiseen, Ståhlberg kysyy.

Alueen Ruukki-miljööt ovat luoneet mahdollisuuksia, mutta entisten vahvojen työllistäjien perinteen imussa oma-aloitteisuus ja yritteliäisyys tuntuvat toisinaan olevan kadoksissa.

Jäsenyrityksiä yhdistyksessä on 630.

Seudullinen elinkeinoajattelu odottaa läpilyöntiä

Etelä-Suomen Yrittäjän päätoimittaja Ilkka Lähteenmäki pudottelee maakunnan vahvuudet ja heikkoudet takeltelematta. Ensimmäisenä vahvuutena listaan napsahtaa liikenneyhteydet.

- Moottoritie Lohja-Salo-Turku on äärettömän tärkeä. Sitä myöten Helsinki-Turku- käytävä saa uudenlaisen painoarvon.

Myös meren läheisyys ja vesiyhteys Eurooppaan on kiistaton vahvuus. Lähteenmäki näkee johtavien yliopistojen ja monialaisten korkeakoulujen synnyttävän tieteitä ja taiteita, molemmat elämän välttämättömyyksiä.

Mies kuvailee lääniä Suomeksi pienoiskoossa. Mutta reuna-alueet ovat jääneet kehityksessä jälkeen. Kaksikielisyys on rikkaus, jota ei osata tai haluta hyödyntää.

- Kaksi maakuntaliittoa, Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan, hajottavat voimia. Kuntien valmius uuteen seudulliseen elinkeinopoliittiseen ajatteluun on osin tahmeaa. Myös elinkeinokeskusten välinen dialogi vaikuttaa köyhältä, Lähteenmäki luettelee heikkouksia.

Yrittäjiä Lähteenmäki kannustaa panostamaan seuraajakysymysten hoitamiseen. Kansantalous ei kestä kymmenien tuhansien yritysten poistumista. Terveydenhoitoalan yrityksillä on huikeita mahdollisuuksia, kun raivataan tie osallisiksi kuntien hankinnoista.

Yrittäjälehtien asemaa voisi tarkastella valtakunnallisesti. – Osana yrittäjäorganisaatiota levitämme pyyteettömästi yrittämisen ilosanomaa toimien samalla kilpailukykyisenä mediana. Tätä ei aina ymmärretä, ja toivon, että aluejärjestöt tukisivat ponnistelujamme.

Pääkaupunkiseutu houkuttelee asukkaita ja yrityksiä

Uudenmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Petri Graeffe kertoo pääkaupungin läheisyyden olevan selkeä vahvuus. Sen kasvu tuo runsaasti uusia yrityksiä ja asukkaita.

-Vahvuus on myös oma järjestömme, jonka jäsenmäärä on parin vuoden aikana kasvanut liki tuhannella vuodessa. Uudellamaalla on myös paljon kuntia, jotka suhtautuvat erittäin myönteisesti yrittäjyyteen, ja joiden toiminnassa tämä konkreettisesti näkyy.

Epäkohtana Graeffe näkee reuna-alueiden heikomman kasvun. – Pyrimme saamaan infra- ja muita hankkeita koko alueelle. Jatkuvan haasteen tarjoaa tie- ja ratahankkeiden keskittyminen pääkaupunkiseudulle.

Anna-Silja Suutarinen