Vuodenvaihteessa Tammisaari, Karjaa ja Pohja muodostavat uuden kaupungin, Raaseporin. Seutukuntaan luetaan myös Hanko ja Inkoo. Kaksikielistä seutua leimaa vahva ja perinteikäs perusteollisuus: metalli-, rakennus- ja kemianteollisuus.

Luonnollisesti tämän jatkuminen halutaan turvata. – Fiskars tunnetaan designistaan, ja Idon tehdas sijaitsee Tammisaaressa, Raaseporin elinkeinokeskuksen toimitusjohtaja Klaus Aremaa kertoo.

Terästuotteiden valmistaja Ovako modernisoi Koverharin tehdasta. Projektin kustannusarvio asettuu 100-150 miljoonan euron haarukkaan. – Sillä on yhteiskunnallisesti suuri vaikutus, ja toivotaan, että alihankintaa jäisi seudulle enemmän, Aremaa sanoo.

Satama portti sisään ja ulos

Hanko on Suomen autotuonnin keskus. Useamman rekan letka on tavallinen näky. Vapaasatama pursuu uusia autoja. Sen alue eri työntantajineen on Hangon suurin työllistäjä.

– Satamaa on kehitettävä ja sen on oltava valmis reagoimaan markkinoihin. Tuotteet voivat olla muutakin kuin autoja ja paperiteollisuuden tuotteita.

Matkailussa mutkia

Sataman ja muiden yritysten toiminta aiheuttaa paineita infrastruktuurille, joka vaatii investointeja. Karjaan ja Lohjan välinen kantatie odottaa toimenpiteitä, ja Hyvinkään radan sähköistäminen on tavoitelistalla.

Pääkaupunkiseudun vetovoima vaikuttaa sekä positiivisesti että negatiivisesti. Kulttuurimaisema, luonnonläheisyys ja turvallisuus ovat valtteja, jotka pitäisi saada myytyä potentiaalisille tulo- tai paluumuuttajille. Alue koetaan ruotsinkielisenä, eikä kaksikielisyyden hyödyntäminen vahvuutena käy helposti.

Alueen matkailusta ei Aremaan mukaan löydy veturiyritystä. – Kehittämisyrityksistä huolimatta yhteisen sateenvarjon alle ei ole päästy. Toimijat ovat hajallaan ympäriinsä. Saariston palveluyrittäjiä on koetettu verkottaa.

Vanhoja, suorastaan klassisia turistikohteita kuitenkin löytyy. Suurimmat esteet yhteistyölle lienevät henkisiä.

Hoiva- ja metallialoilta puuttuu työväkeä. – Miten voisimme houkutella perheitä seudulle? Strategiaa aktiivisesta hakemisesta ei vielä ole, mutta sen tarve on tajuttu, Aremaa toteaa.

Kuntien leikatessa palvelujaan hoiva-alalla on mahdollisuuksia liiketoimintaan. Elinkeinostrategia näkee mahdollisuuksia myös rakennustekniikan ja –teollisuuden yhteydessä laadukkaaseen asumiseen.

Aremaa uskoo alueen muotoutuvan yhtenäiseksi elinkeinoalueeksi, ja kilpailun yrityksistä tasoittuvan. Uuden kaupungin muodostaminen on iso juttu, joka on pöyhäyttänyt muutoksia liikkeelle.

Raaseporin seutukunta

Tammisaari, Karjaa, Pohja, Hanko, Inkoo

asukasmäärä: 43 655

työvoiman määrä: 21 022 (2005)

työttömiä: 500 (2006)

työttömyysaste: 8,4 %

väestön nettomuutos 2006: – 23 %

yritysten määrä: 3 080

työpaikkaomavaraisuus: 90,4 %

yhteenveto: Alueen yritystoiminnan johtavat toimialat ovat metalli-, rakennus- ja kemianteollisuus. Elektroniikkateollisuus ja laajamittainen it-teollisuus puuttuu. Logistiikkasektori on kasvanut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Klaus Aremaa johtaa Raaseporin elinkeinokeskusta. Sen pihalla on taideteos ”Pala taivasta”, joka muistuttaa paperilennokkia.

Tammisaaren tori on ensi vuoden alusta yksi uuden kaupungin, Raaseporin toreista.

Anna-Silja Suutarinen