Tulevaisuuden energiantarve ja osa ympäristöongelmista saatetaan ratkaista polttokennojen avulla. Suomi on polttokennotutkimuksen kärjessä, mutta kilpajuoksu kaupallisten sovellutusten kehittämisessä on kovaa. Kukapa ei haluaisi tuoda ensimmäisenä kauppoihin esimerkiksi kohtuuhintaista, ilman bensaa kulkevaa autoa?

Tekes käynnisti viime vuoden helmikuussa seitsenvuotisen, polttokennoihin keskittyvän ohjelman. Siinä kehitetään kiinteitä polttokennovoimalaitoksia, liikkuvia sovelluksia muun muassa työkonekäyttöön, sekä kannettavia polttokennoja. Kaikilla näillä aloilla Suomessakin on jo toimijoita, esimerkiksi Hydrocell, jotka panostavat polttokennoteknologioihin, sekä toimijoita kuten Nokia, joilla on edellytykset käyttää hyödykseen polttokennoja osana tuotteitaan ja sovelluksiaan. Ohjelman kautta rahoitetaan muun muassa Wärtsilän ja VTT:n yhdessä kehittämää, polttokennoilla toimivaa ja kansainvälisesti ainutlaatuista voimalaitoskokonaisuutta. Tulevana kesänä Wärtsilä esittelee Vaasan asuntomessuilla samalla periaatteella toimivan, maailman ensimmäisen, kaatopaikkakaasuja hyödyntävän polttokennovoimalaitoksen.

Ohjelman kokonaisbudjetti on noin 140 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus on 50 miljoonaa. Loppu koostuu yritysten ja tutkimuslaitosten omasta rahoituksesta sekä kansallisten demonstraatiohankkeiden rahoituksesta.

Aikaa ei ole tuhlattavaksi

Polttokennoteknologian mahdollisuuksia mietitään myös Salon seudulla, Innolab -toiminnan aktivoimana. Toisin kuin nimestä Innolab voisi päätellä, kyseessä ei ole valkotakkisten tutkijoiden työpaikka vaan innovaatioalusta, keskustelufoorumi, tutkimusjohtaja Pekka Malinen kertoo.

- Mukana on yritysten, yliopistojen, kehittämiskeskusten ja tutkimuslaitosten edustajia. Tarkoituksena on se, että synnytetään yhteinen visio mm. polttokennoteknologian tulevaisuudesta ja yhteinen tahto työskennellä samaan suuntaan asian hyväksi. Innovaatiolaboratorio onkin käynnistänyt polttokennoklusterin koordinaatiohankkeen, joka on toiminut nyt vuoden ja hankkeesta on jäljellä vielä toinen vuosi. Toivon, että hanke saa jatkoa. Jotta Suomi pysyisi kehityksen kärjessä, olisi tärkeää luoda houkutteleva innovaatioympäristö polttokennojen ja sovellusten kehittämiselle. Aikaa ei ole tuhlattavaksi, sillä maailmalla on jo polttokennoteknologian sovelluksia, joille parhaillaan on muodostumassa markkinahinta.

Malisen mukaan Salo valikoitui aikanaan innovaatiolaboratorion kotikaupungiksi mm. Nokian ansiosta. Kännykkäteollisuus on erittäin kiinnostunut myös polttokennoteknologiasta, sillä se saattaa helpottaa merkittävästi markkinoiden laajentumista kehittyviin maihin.

- Kännykän myyminen on vaikeaa paikkoihin, joissa ei ole sähköä. Polttokennoteknologian avulla voidaan esimerkiksi luoda kylien yhteisiä latauspisteitä, Malinen kertoo. Hän pitää polttokennoteknologian merkitystä samana kuin aikoinaan dieselgeneraattorin keksimistä.

Suomalaisille polttokennot voivat tulla tutuiksi sähköttömien kesämökkien ja veneiden energianlähteinä.

- Esimerkiksi veneissä olevat akkukäyttöiset jääkaapit kuluttavat sähköä runsaasti. Jokainen veneilijä ymmärtää, mikä merkitys on sillä, että jääkaappi pysyy kylmänä niin pitkään kuin halutaan, Malinen sanoo.

Polttokennoteknologia avaa yrityksille paljon mahdollisuuksia, tutkimusjohtaja Pekka Malinen kertoo.

Pirkko Varjo