Tärkeintä on lomailu, ei purjehdussuoritukset. Vaikka ollaan koluttu maita ja mantuja yhdessä vanhoina ystävinä, silti sovitaan pelisäännöt ennen veneeseen astumista. Kukaan ei voi olla itsekäs. Toiselle on annettava tilaa. Siinä Aimo ja Pirkko Rauhamäen tärkeimmät vinkit.

Pariskunta on kolme kertaa purjehtinut Kreikan saaristossa ystäväjoukolla 2000-luvulla. Varsinainen kippari ja merenkulkija on reissuilla ollut Erkki Loiske, Turusta hänkin Rauhamäkien tapaan. – Ollaan päästy pentteriporukoihin ja seuraksi, Pirkko toteaa.

Vene on vuokrattu suomalaisen Midnight Sun Sailingin Sail A Round- palvelun kautta. Se edustaa venevuokrausyrityksiä eri puolilla maailmaa. Matkaan on lähdetty Ateenasta ja Kosilta.

- Vuokraaja ja kippari käyvät veneen tarkasti läpi. Siihen saa varata aikaa. Olemme halunneet ruoka- ja vesivaraston valmiiksi veneeseen. Näin jää yksi hidastava vaihe lähtemisestä pois, pari selvittää.

Viimeksi vuokralla oli 43-jalkainen Jeanneu. Reissun päätteeksi veneessä tehdään kohtuullinen perussiivous, ja se tankataan. – Turvallisuutta ja luottamusta lisää sekin, että sukeltaja tarkistaa veneen pohjan aina palattua, Pirkko huomauttaa.

Kalimera! Hyvää päivää!

Vuokrausyritysten hinnoissa on suuriakin eroja. Viikon reissulla kolmen kimpassa oma osuus oli reilu toista tuhatta euroa. Päälle saa laskea lisäksi lennot ja mahdolliset hotelliyöt. Veneet ovat erittäin hyvin varusteltuja.

Merenkulun perusteet on ymmärrettävä. Reittiehdotuksia saa vuokraajalta. Kreikan satamat ovat keskellä kaupunkia, ja suurin osa maksuttomia. Silloin on turha odottaa palvelujakaan.

- Suihkuun voi päästä kaupoissa, tai ottaa hotellihuoneen muutamaksi tunniksi, että pääsee peseytymään kunnolla. Pikkukylissä puhutaan huitomalla käsillä, mutta varsinkin nuoret osaavat englantia. Sillä me ollaan tultu toimeen.

Edes muutamia kreikankielisiä tervehdyksiä kannattaa opetella ja viljellä. Suurimman osan ruokailuista porukkapurjehtijat ovat hoitaneet satamien liepeillä. Rohkeat tiedustelut ovat tuoneet maittavia ruokaelämyksiä paikallisten hoivissa.

Viime reissu oli 400 merimailia pitkä. Päivämatkat vaihtelivat 40-50 merimailin välillä. Mitään suurempia ongelmia ei ole tullut eteen. – Silti kannattaa etukäteen selvittää, mistä voi soittaa apua, Pirkko huolehtii.

Aimolla on kokemusta moottoriveneilystä. Purjehtiessa hän on ollut muiden mukana vinsseissä, ja ottanut ohjeita kipparilta. Kreikan saariston erityispiirteitä ovat korkeiden vuorten keskellä sijaitsevat kapeat ja huomaamattomat sisääntuloväylät.

- Siellä ei ole mahdollista rantautua minne vain kuten täällä saaristossa. Eksoottista on sekin, ettei karikoita ole!

Maan tapaan satamassa ankkuroidaan perä päin laituria, ja astellaan lankonkia pitkin maihin. – Siinä oli minulla ensi alkuun opettelemista, Pirkko tunnustaa.

Lomat ovat olleet onnistuneita ja hienoja kokemuksia. Suurin koettelemus oli 18 metriä sekunnissa tuivertanut sivuvastainen tuuli. Viidestä kuuteen metriin korkeiden aaltojen keskellä koki mitättömyyden tunteita. – Taidot ja fyysinen kestävyys tulivat koeteltua.

Pirkko painottaa, että purjehtiessa näkee paljon enemmän kuin pelkästään turistikohteita. – Alkaa ymmärtää Odysseuksen retkiä. Varsinkin yöllä saattaa hiipiä Kyklooppijutut mieleen!

Pariskuntaa surettaa maailman merien saastuminen, ja sitä myöten matkailun tulevaisuus. Pirkko epäröi, tokko enää lähdetään purjehtimaan maailmalle. – No, ei sanota varmaksi mitään, Aimo päättää.

Aimo ja Pirkko Rauhamäki ovat purjehtineet Välimerellä useamman kerran. – Venevuokraus ei muodostu juuri hyvätasoista etelänmatkaa kalliimmaksi. Järjesteltävää vain on enemmän.

Anna-Silja Suutarinen