Kysyimme puolueiden Varsinais-Suomen puheen- tai toiminnanjohtajilta puolueiden vaaliteemoja, arvioita yrittäjien innosta lähteä politiikkaan ja näkemyksiä kunta- ja palvelurakenteen uudistamisesta.

Kysymykset

1. Puolueenne kolme keskeisintä vaaliteemaa?

2. Yrittäjäehdokkaiden osuus kaikista ehdokkaista Varsinais-Suomessa?

3. Vaikuttaako Varsinais-Suomen kuntarakenteen uudistus arvionne mukaan merkittävästi poliittisiin voimasuhteisiin jäljelle jäävissä kunnissa?

4. Kannattaako puolueenne kehitystä, jossa yritysten osuus palvelujen tuottajina kunnissa kasvaa nykyisestä?

5. Nähdäänkö puolueessanne tärkeänä, että yrittäjät ja yrittäjäyhdistysten edustajat ovat mukana kuntien edustajien kanssa linjaamassa kuntien elinkeinopolitiikan sisältöä?

6. Tuleeko kuntien tekemissä päätöksissä nykyistä paremmin ottaa huomioon niiden vaikutukset paikalliselle yritystoiminnalle?

Varsinais-Suomen Kokoomus
Kansanedustaja, puheenjohtaja Petteri Orpo

1. Kuntalaisten laadukkaat palvelut, yrittämisen ja työnteon kannattavuuden edistäminen sekä edellä mainittujen kautta talouden tasapainottaminen kunnissa.

2. Hieman alle viidesosa ehdokkaistamme on yrittäjiä.

3. Kyllä vaikuttaa ehdottomasti. Kokoomus pyrkii näissä kunnallisvaaleissa Suomen suurimmaksi kuntapuolueeksi. Haluamme olla suurin myös Varsinais-Suomessa ja lisätä kokoomuslaisten valtuutettujen määrää. Kokoomus menestyy vaaleissa yleensä hieman paremmin suuremmissa kunnissa. Meillä on suuret odotukset mm. Salon ja Loimaan suhteen.

4. Ehdottomasti kyllä. Kokoomus haluaa yksityisen sektorin osaamisen julkisen palveluntuotannon tasavertaiseksi kumppaniksi. Riippumatta siitä, tuottaako kansalaisten tarvitsemat palvelut kunta vai yksityinen tai kolmannen sektorin toimija, on suunnittelussa sallittava avoin keskustelu ja luova ajattelu. Palveluntuotannon avainsanoja ovat laatu, luotettavuus ja kustannustehokkuus.

5. Ilman muuta. Yrittäjät tietävät parhaiten millaista yrittäjäystävällistä elinkeinopolitiikkaa kunnissa tulisi harjoittaa. Aktiivinen yrittäjien ja virkamiesten yhteistoiminta edesauttaa oikeanlaisen kilpailukykyisen elinkeinopolitiikan luomisessa.

6. Kyllä! Menestyvät yritykset työllistävät ja edesauttavat kasvua, innovaatioita ja maakunnan elinvoimaisuutta.

Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto
Puheenjohtaja Raimo Nieminen

1. Vasemmistoliiton kärkiteemat ovat palvelut, ympäristö ja lähidemokratia. Etenkin perusterveydenhuoltoon, peruskouluun ja vanhusten hoivaan pitää saada muutos parempaan. Valtion on nostettava valtionosuuksia, jotta palvelut voidaan turvata. Kaupunkisuunnittelun ja liikenneratkaisujen tavoitteena tulee olla nollapäästökaupunki. Yhteydet kunnan päättäjiin tulee olla avoimet ja suorat.

2. Yrittäjäehdokkaita Vasemmistoliitolla tulee olemaan Varsinais-Suomessa noin 20. Kokonaisehdokasmäärä on noin 500.

3. Ei suuria muutoksia, Länsi-Turunmaalla tosin on mahdollisuus äänestää muitakin puolueita kuin Rkp:tä.

4. Emme kannata. Palvelut on tuotettava pääsääntöisesti julkisen sektorin omana työnä. Tämä takaa, että palvelut ovat kaikkien saatavilla ja demokraattisesti valvottuja.

5. Asukkailla pitää olla hyvät mahdollisuudet vaikuttaa kunnassaan omaan elämäänsä ja ympäristöönsä. Kansalaisten valitsemien valtuustojen roolia on vahvistettava kunnissa ja kuntalaisten omia vaikutuskanavia on monipuolistettava. Yrittäjien ja yrittäjäyhdistysten pitää olla tasa-arvoisia toimijoita muiden kuntalaisten ja kunnissa toimivien yhdistysten ja edunvalvontajärjestöjen kanssa.

6. Päätöksien vaikutusta tulee arvioida koko kunnan asukkaiden kannalta.

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri
Puheenjohtaja Lauri Heikkilä

1. Jokaisessa kunnassa tulee turvata riittävät terveys- ja sosiaalipalvelut tasapuolisesti kaikille kuntalaisille. Kuntien tulee järjestää myös opetustoimi ja koulutuspalvelut siten, että lasten ja nuorten koulupäivien ja – matkojen pituudet säilyvät kohtuullisina. Kunnat on säilytettävä elinvoimaisina ja asuttuina koko Suomessa ja määräysvalta on säilytettävä lähellä kuntalaisia.

2. Yrittäjäehdokkaita on 10–20 %.

3. Kun verrataan edellisiin kunnallisvaaleihin, niin yhdistyvissä kunnissa pienempien kuntien valtuustojen vanhat voimasuhteet todennäköisesti siirtyvät kuntaliitoksessa väkirikkaamman kunnan voimasuhteiden suuntaan.

4. Kuntien peruspalvelut tulisi tuottaa kuntien oman henkilöstön voimin. Mikäli tämä ei ole mahdollista, ostetaan yksityisiä palveluja.

5. yrittäjien mukanaolo tuo pääosin palkkatyöläisinä toimiville kuntapäättäjille uusia näkökulmia. Yhteistyö on erityisen tärkeää pienissä kunnissa.

6. Nykyinen EU-lainsäädäntö tarjouskilpailuvaatimuksineen rasittaa pienten kuntien viranhaltijoita ihan turhaan. monesti olisi kuntalaisten kannalta paljon hyödyllisempää ja helpompaa tilata palvelut omassa kunnassa olevilta yrityksiltä.

Vihreiden Varsinais-Suomen piiri
Puheenjohtaja Mari Saario

1. Kuntien herääminen ilmastovastuuseen, palvelujen painottaminen ennaltaehkäisyyn sekä kuntalaisten yhdenvertaisuus.

2. Tämän hetken arvion mukaan 5-7 %, mutta kalkkiviivoille asti etsitään hyviä ehdokkaita.

3. Vihreiden kuntaosuus korreloi jossain määrin kuntakoon mukaan, joten on mielenkiintoista nähdä kasvavien kuntien vihertyminen.

4. Palvelujen saatavuus ja tasapuolisuus on tärkeämpää kuin niiden tuottamisen muoto.

5. Kaikki osallistuminen on hyväksi, niin asukkaiden, yhteisöjen kuin yrittäjienkin. Kunnan ja yrityksen suhde ei ole pelkkää elinkeinopolitiikkaa, esimerkiksi hyvinvoinnin tuoma yhteiskuntarauha tai terve aluerakenne ovat eduksi kaikille.

6. Lähitoimittajia tulisi voida suosia kuntien hankinnoissa. Kunnat voivat tukea innovaatioyrityksiä ottamalla käyttöön uusia, ympäristöä säästäviä tekniikoita. Vastineeksi kunnan tulee voida vaatia yrityksiltä sitoutumista yhteiskuntavastuuseen.

Varsinais-Suomen Keskusta
Puheenjohtaja Pekka Myllymäki

1. Tavoitteena on turvata kaikille laadukkaat peruspalvelut ja niiden tasavertainen saatavuus kotikunnan sijainnista riippumatta. Vanhukset ja terveydenhoito sekä lapsiperheet ja koululaiset ovat kunnan vastuulla olevan palvelutuotannon tärkein osa.

2. Noin 40 %.

3. Kuntalaisten tasapuolinen kohtelu liitoskunnissa korostuu ja uskon, että Keskusta lisää kannatustaan liitoskunnissa juuri tästä syystä.

4. Kyllä. Kunnilta kuitenkin vaaditaan yhä parempaa osto-osaamista ja myös palvelumarkkinoiden on oltava aidosti toimivat. Uskon silti, että jatkossakin tarvitaan myös kunnan tuottamia palveluita.

5. Poliittinen päätöksenteko ja kuntien strategiat suhteessa yrittäjien tarpeisiin ja linjauksiin on herkkä asia. Yrittäjiä pitää tarkkaan kuunnella ja ottaa näkemykset huomioon, mutta päätöksenteko tapahtuu aina poliittisesti. Vaarana on, että väärin toimittuna vain osa, vahvat ja suuret yrittäjät, huomioidaan ja jää huomioimatta.

6. Yrittäminen on suomalaisen hyvinvoinnin perusta ja siksi kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa tulee huomioida tehtyjen päätösten vaikutus paikalliselle yritystoiminnalle.

Varsinais-Suomen Sos.dem. Piiri
Toiminnanjohtaja Talvikki Koskinen

1. Lisää voimavaroja perusterveydenhoitoon, vanhusten palveluista sekä lapsiperheistä huolehtiminen.

2. Noin 5-10 %.

3. Tuskin merkittävästi. Suurten puolueiden voimasuhteet tasoittunevat uusissa suuremmissa kunnissa.

4. Yksityisiä palveluntuottajia, kuten yrityksiä, yhdistyksiä ja säätiöitä voidaan käyttää oman tuotannon rinnalla. Kunnan tulee kuitenkin olla palvelun tilaaja myös niissä tapauksissa, että tuottaja on yksityinen taho.

5. Kaikkien ammatti- ym. ryhmien tulee olla edustettuna päätöksenteossa. Sitä kautta varmistetaan, että kaikkien ääni tulee kuulluksi.