Turkulaiset yliopistot – Åbo Akademi ja Turun kauppakorkeakoulu - rankattiin keväällä varsin korkealle Keskuskauppakamarin vertailussa, jossa tutkittiin yliopistoja nimenomaan yritysnäkökulmasta.

Kauppakorkeakoulun opetus monipuolista

- Se tuntui hyvältä, sillä tutkimuksessa oli käytössä varsin monipuolinen kriteeristö, toteaa Turun kauppakorkeakoulun rehtori Tapio Reponen tyytyväisenä. – Uskon, että kauppakorkeakoulu pärjäsi, koska meillä on erittäin laajaa peruskoulutusta ja hyvää tutkimustoimintaa sekä monipuolista johtamis- ja täydennyskoulutusta vielä lisäksi. Resursseihin nähden meillä tehdään erittäin laaja-alaista työtä.

- Meillä on kansainvälisesti painottunutta tutkimusta ja opiskelijat koulutetaan kansainvälisiin tehtäviin. Se on hyvä lähtökohta: 70 prosenttia meiltä valmistuneista työllistyy yksityissektorille. Opinnoissa on vuorovaikutteisuutta yrityselämän kanssa ja työnantajapalautekin on ollut hyvää, mainitsee Reponen.

- Yhteistyö yritysten kanssa on ollut luonnollista alusta asti, kauppakorkeakouluhan perustettiin aikoinaan Turun Liikemiesyhdistyksen aloitteesta ja suhteet yhdistykseen ovat edelleen läheiset.

Vuonna 1986 Turun kauppakorkeakoulu sai yrittäjyyden professuurin. Erityisesti yritysyhteistyötä tekevät kolme erillisyksikköä: Tutkimus- ja koulutuskeskus, Innovaatiot ja yrityskehitys sekä Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Maineikas PK-Instituuttikin toimii edelleen, nyt TSE Entren nimellä.

- Meillä on vuosittain noin sata erillistä hanketta yritysmaailman kanssa. Olemme aina tehneet yhteistyötä myös pk-sektorin kanssa, vaikka isommissa tutkimushankkeissa tarvitaankin isoja yrityksiä tai verkostoja, Tapio Reponen huomauttaa.

Åbo Akademi satsaa tutkimukseen

Vahvat kontaktit liike-elämään on myös Åbo Akademilla, jonka 90 vuotta sitten perusti 32 varakasta liikemiestä. Teknisen tiedekunnan ja kauppatieteellisen tiedekunnan tradition kautta kontaktit ovat levinneet koko taloon, sanoo rehtori Jorma Mattinen.

Osa yhteistyöstä on selvää tilaustutkimusta, jossa on esimerkiksi tavoitteena jonkin prosessin parantaminen teollisuudessa. Mattinen haluaa kuitenkin korostaa tutkimuksen vapauden merkitystä.

- Uusia innovaatioita syntyy vain jos on vapaus lähteä kokeilemaan jotain aivan uutta. Täysin villiä ideaa on vaikea lähteä testaamaan, jos tutkimuksen rahoitus sitoo. On oltava vahvaa perustutkimusta. Esimerkiksi tällä hetkellä Åbo Akademissa tehdään materiaalitutkimusta älykkään paperin kehittämiseksi ja se oli osaltaan mukana myös biolasin kehittämisessä.

Toisaalta Åbo Akademi hakee myös tietoisesti kontakteja elinkeinoelämään. Se on mm. lähtenyt mukaan Tekesin SHOK-ohjelmaan. – Olemme lähteneet osakkaaksi mm. metsäklusteri-, energia- ja ict-yhtiöihin.

Pk-yritysten kanssa Åbo Akademilla on yhteistyötä yksittäisissä projekteissa. – Ja meillä on valtava määrä opetusta ja täydennyskoulutusta, joka sopii myös yrittäjille, Jorma Mattila muistuttaa.

- Minusta liiketalousosaaminen täytyy liittyä oikeastaan kaikkeen opiskeluun: lähes kaikki joutuvat työssään tekemisiin budjetin ja taloushallinnan kanssa. Meillä on satsattu siihen, että olemme tarjonneet liiketalouskursseja myös muiden tieteiden opiskelijoille – ja lähes kaikki myös suorittavat jotain niistä.

- Resursseihin nähden Turun kauppakorkeakoulussa tehdään erittäin laaja-alaista työtä, rehtori Tapio Reponen uskoo.

Åbo Akademin rehtori Jorma Mattisen puolustaa tutkimuksen vapautta. - Uusia innovaatioita syntyy vain jos on vapaus lähteä kokeilemaan jotain aivan uutta.

Anneli Perkiö