Isännöitsijän on hoidettava taloyhtiötä kuin omaa yritystään, Esa Lehtonen Uudenkaupungin Isännöitsijäkeskuksesta sanoo. Lehtosen perheessä on yhteensä vuosikymmenien kokemus uusikaupunkilaisesta isännöinnistä. Viime vuonna yritys sai kuntakohtaisen yrittäjäpalkinnon.

Esa ja Anna-Liisa Lehtonen ryhtyivät yrittäjiksi pahimman laman aikaan 1993. Vanha työpaikka meni konkurssiin ja muutamassa päivässä piti päättää, ostetaanko liiketoiminta vai jäädäänkö ilman töitä. Valinta ei ole kaduttanut, Lehtoset vakuuttavat. Nyt yrityksessä toimitusjohtajan titteliä hallitsee jo poika, Arttu Lehtonen, vaikka virallista sukupolvenvaihdosta ei ole vielä tehty.

– Eikä tästä malttaisi lähteäkään, sillä työ on valtavan mielenkiintoista, Esa Lehtonen sanoo. Yrityksessä työskentelevät myös Artun puoliso Johanna Lehtonen sekä Sirke Uussaari.

Korjaukset on tehtävä ajoissa

Lehtosten resepti palkittuun isännöintiin on olla läsnä ihmisten elämässä. Kun katto vuotaa, isännöitsijä lähtee paikan päälle katsomaan, tai kun iäkkäästä naapurista ei ole pitkään aikaan tehty havaintoja, isännöitsijä menee soittamaan ovikelloa ennen huoltomiestä. Tärkein tehtävä on kuitenkin pitää silmät auki jo ennen kuin vahinkoja tapahtuu.

– Isännöitsijä hoitaa ihmisten arvokkainta omaisuutta, omaa kotia. Tulevat korjaustarpeet pitää ennakoida ja esittää taloyhtiöiden hallituksille, Lehtoset painottavat.

Korjaukset eivät juuri koskaan aiheuta yhtiökokouksissa yksimielistä hyminää. Joukossa on aina joku, jonka mielestä talo kestää sen aikaa minkä asukaskin ja remontit ovat pelkkää rahan haaskuuta. Isännöitsijältä edellytetään melkomoista diplomatiaa ja hyviä hermoja.

– Nykyään asioita halutaan yhä useammin hoitaa juristien välityksellä. Tai niin kiistatilanteissa ainakin sanotaan, joskin sitten, kun juristia pyytää ottamaan yhteyttä, hänestä ei yleensä kuulu mitään. Onneksi asiat useimmiten sujuvat hyvin ja hyvässä yhteistyössä hallitusten kanssa. Hallitukset ovat valtavan vastuunalaisessa tehtävässä ja kuitenkin ne on koottu tavallisista ihmisistä, joilla ei välttämättä ole mitään ammattitaitoa esimerkiksi rakennustöistä. isännöitsijän täytyy pystyä tukemaan ja neuvomaan hallituksia, Esa Lehtonen sanoo.

Koulutusta ja elämänkokemusta tarvitaan

Sekä Esa että Arttu Lehtosella on molemmilla, ainoina Uudessakaupungissa, johtavan ammatti-isännöitsijän pätevyystodistus eli AIT. Lisäksi Artulla on kaupungin ainoa auktorisoitu isännöitsijä eli ISA-todistus. Anna-Liisa Lehtonen on suorittanut ITS-isännöintitutkinnon.

– Koulutusta tälle alalle ei voi olla liikaa, Arttu Lehtonen sanoo. Hän kouluttautuu edelleen, nyt muun muassa oikeustieteen opinnoilla avoimessa yliopistossa.

– Koulutuksen ohella elämänkokemus on tärkeää. Suoraan koulun penkiltä ei pitäisikään ryhtyä isännöitsijäksi – mitä enemmän on kokemusta erilaisista töistä ja elämästä yleensä, sitä paremmin selviää erilaisten ihmisten kanssa, Esa Lehtonen sanoo.

Niin, vielä se alussa mainittu vuosikymmenien kokemus: Esa Lehtosen isä on aikoinaan toiminut isännöitsijöinä Uudessakaupungissa. Tietoa isännöinnin muuttumisesta perheeseen onkin kertynyt tasaisesti 1950-luvulta saakka.

On tärkeää olla mukana taloyhtiöiden elämässä, Lehtoset sanovat. Kuvassa Anna-Liisa (vas.), Johanna, Esa ja Arttu Lehtonen.

Pirkko Varjo