Väkivallan uhkaa ei voi työpaikoilta koskaan kokonaan poissulkea, mutta joillakin työpaikoilla uhka on selvästi suurempi kuin muualla. Määrätyissä ammateissa joudutaan kohtaamaan asiakas, joka saattaa myös olla väkivaltainen. Perinteisesti poliisi-, vartiointi-, myynti- ja ravintolatyössä sekä liikennöinnissä on jouduttu varautumaan väkivallan uhkaan, mutta nykyään enenevässä määrin väkivaltainen asiakas saattaa tulla eteen myös sosiaali- ja terveydenhuollossa. Väkivallan uhka onkin lisääntynyt merkittävästi juuri naisvaltaisilla aloilla.



Valtaosa tilastoidusta väkivallasta on henkistä, josta ehkä suuri osa jää vielä ilmoittamattakin. Fyysiseen väkivaltaan johtavia tilanteita tulee onneksi harvoin, mutta huutaminen ja uhkailukin voi aiheuttaa kohteelle jopa fyysisiä vaivoja. Lievimmilläänkin se aiheuttaa ainakin työssäviihtymättömyyttä. Asia kannattaa siis ottaa esiin työpaikoilla.



Piiritarkastaja Liisa Bifeldt Turun ja Porin työsuojelupiiristä valvoo työpaikkojen turvallisuutta koko Varsinais-Suomen alueella. Hän käy valistamassa työpaikkoja ennakoinnin tärkeydestä.

– Olisi ensisijaisesti pyrittävä siihen, että fyysinen ympäristö jo olisi turvallinen. Henkilökohtaiset turvallisuusvälineet ovat toissijaisia keinoja, hän korostaa.



Työturvallisuuslain 27 §:ssä on hyvin selkeästi ilmaistu, mitä työpaikoilla, joissa on ilmeinen väkivallan uhka, pitäisi tehdä työturvallisuuden eteen.

– Työnantajan on arvioitava väkivallan uhan aste ja toimittava sen mukaan. Työ ja työolosuhteet on järjestettävä mahdollisuuksien mukaan siten, että vaaratilanteet voidaan ennakoida. Hankalia ovat mm. sairaalat, joissa asiakkaat eivät ole ulkopuolisia ja joissa hoitoon liittyvät narkoottiset aineet, Bifeldt listaa.



Juuri narkoottiset aineet aiheuttavat nykyisin ne kaikkein vaikeimmat tilanteet.

– Alkoholistit ovat suhteellisen rauhallisia, mutta huumeiden käyttäjän käytös on aina arvaamatonta.



Joillakin työpaikoilla harjoitellaan jopa viikoittain erilaisten tilanteiden varalle. Liisa Bifeldtin mielestä tällä on suuri merkitys työturvallisuuden kannalta. Kun toimintamalli on olemassa ja sitä on harjoiteltu, niin sitä myös käytetään silloin kun jotain tapahtuu. Parantuneella valmiudella on ehkäiseväkin vaikutus. Bifeldt mainitsee esimerkkinä pankit, joiden ryöstöt ovat radikaalisti vähentyneet 10 vuoden takaisen ryöstöaallon jälkeen. Hän uskoo, että pelkkä yleinen tietoisuus parantuneista turvajärjestelyistä on vaikuttanut tähän.



Apteekissa panostetaan turvallisuuteen



Turun Kauppatorin apteekin luulisi kärsivän erityisen paljon erilaisista häiriköistä keskeisen sijaintinsa vuoksi. Apteekkari Pirjo Mäkitalon mukaan heillä on kuitenkin yllättävän vähän vaaratilanteita.

- 99,9 prosenttia meidän asiakkaista on ihan tavallista väkeä, mutta kyllä psyykkisesti sairaiden huono hoitokäytäntö näkyy silti meilläkin viikoittain. Puhumalla kuitenkin saa hoidettua melkein poikkeuksetta kaikki tilanteet. Henkilökuntaa on koulutettu aggressiivisen asiakkaan kohtaamiseen ja siinä on pääsääntönä, ettei saa suuttua yhtä aikaa, Mäkitalo kertoo. Ongelmana on usein, että asiakas on syönyt lääkkeensä etukäteen ja yrittää saada lisää ennen määräaikaa. Ja päihtyneelle kun ei saa edes myydä.



- Tavallisesti seurauksena on vain suukopua. Todella harvoin tulee mitään ongelmatapauksia, ne ovat sitten sellaisia, jotka ovat jo valmiiksi uhonneet itsensä tiettyyn tilaan. Heihin ei mikään puhe yleensä auta, ja silloin voidaan hälyttää paikalle apua, Pirjo Mäkitalo kuvailee. Hansakorttelin omat vartijat ovat aina lähellä ja iltaisin Kauppatorin apteekkiin on rajoitettu pääsy, vaikka ovet ovatkin auki klo 23:een asti.



[164_Apteekki.gif]



Apteekissa on tietysti myös viimeisimmät tekniset turvajärjestelmät, mutta niistä Mäkitalo ei halua puhua julkisuudessa. - Ne ovat ajanmukaiset, hän toteaa lyhyesti ja lisää, että rahaa turvalaitteisiin saa kyllä kulumaan. Tärkeintä on silti henkilökunnan jatkuva kouluttaminen. Apteekin henkilökunta keskustelee keskenään kaikista kokemuksistaan ja niitä käsitellään yhdessä. Ulkopuolisia luennoitsijoita käytetään myös säännöllisesti.



Faktat



- Suomessa vuosittain yli 80 000 henkilöä joutuu työpaikkaväkivallan tai sen uhan kohteeksi. Väkivalta on lisääntynyt merkittävästi 1980-luvulta lähtien etenkin naisvaltaisilla toimialoilla.



- Vaikka alle 10 %:ssa työssä sattuneista väkivaltatilanteista aiheutuu fyysisiä vammoja, tapauksilla voi olla merkittäviä psyykkisiä ja sosiaalisia seurauksia: väsymystä ja kyynisyyttä, pelkotiloja, stressiä ja työssä viihtymättömyyttä.



- Työhön liittyvät riskit tulee kartoittaa toimialoilla, joilla väkivallan uhka on ilmeinen. Kartoitus tehdään työpaikalla työnantajan ja henkilöstön yhteistyönä.



- Jos työhön liittyy jo ennakolta kohonnut väkivallan uhka, työ ja työolosuhteet on järjestettävä siten, että väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan etukäteen.



- Tämä voi edellyttää työnantajalta esimerkiksi erityisiä turvallisuusjärjestelyjä tai –laitteita sekä mahdollisuutta avun hälyttämiseen.



- Työnantajan on laadittava menettelytapaohjeet, joissa ennakolta kiinnitetään huomiota uhkaavien tilanteiden hallintaan ja toimintatapoihin niissä.

Kauppatorin apteekin vanhan mallin mukaisesti tehdyt tiskit suojaavat nekin ty?ntekij?it? fyysiselt? uhalta.

Anneli Perkiö