Ruotsissa julkaistiin kesällä tutkimus, jonka mukaan ruotsalaisyritysten työntekijät käyttävät aikaa turhanpäiväiseen rupatteluun niin paljon, että yritysten taloudellinen menetys on huomattava.

Ruotsalaisyritys Befor International Ab:n selvityksen mukaan keskiverto ruotsalaisyritys menettää vuodessa tuloja 17 miljoonaa kruunua (1,85 miljoonaa euroa) työtekijöiden paskanpuhumisen (skitsnack) vuoksi.

- Tällaisen psykososiaalisen hukka-ajan määrä on 8-12 prosenttia työajasta, sanoo toimitusjohtaja, käyttäytymistutkija Anders Larsson. -Joka vuosi työntekijät käyttävät suurin piirtein kuukauden työpaikan ongelmien luomiseen sen sijaan, että aika käytettäisiin ongelmien ratkaisemiseen.

Larsson myöntää, että työntekijät tarvitsevat jonkin verran aikaan turhan puhumiseen, mutta tutkijan mielestä sopiva määrä olisi 1-3 prosenttia palkallisesta työajasta.

Befor Ab on paitsi tutkinut asiaa, niin myös kehittänyt kyselylomakkeen, jonka avulla yrityksessä voidaan tutkia turhan puhumisen määrää ja arvioida sen merkitystä yrityksen tuloksentekoon. Tutkija itse pitää kyselylomaketta erinomaisena työkaluna henkilöstöosastolle, jotta siellä päästäisiin puhumaan samaa kieltä johdon kanssa - kruunuin ja äyrein.

Ruotsalaislehdissä tutkimusta verrattiin lähinnä lukioprojektiin, jonka tieteellinen arvo on varsin vähäinen.

Myös tukholmalainen autokorjaamoyrittäjä Martin Westlund on täysin eri mieltä Befor Ab:n tutkimukseen pohjautuvista johtopäätöksistä.

-Pikemminkin tämä koko tutkimus on paskapuhetta. Kyllä työntekijöiden pitää saada puhua keskenään työpäivän aikana, jopa turhanpäiväisistäkin asioista. Ei siitä saa ketään syyllistää. Juttelu työkavereiden kanssa on minun mielestäni paras tapa kehittyä, sanoo Westlund.

Bilvårdsteknik Ab on Westlundin ja hänen yhtiökumppaninsa 8 vuotta sitten perustama yritys. Nykyisin yhtiökumppaneita on neljä. Yritys toimii Gröndalin kaupunginosassa.

-Meillä ei ole lainkaan palkattuja työntekijöitä, vaan olemme kaikki omistajia, Martin Westlund kertoo.

Westlund ei suostu myöntämään, että työntekijän palkkaaminen yritykseen Ruotsissa olisi hankalaa, vaan haluaa käyttää ilmaisua "ett stort ansvar", jolla hän haluaa korostaa työnantajan vastuun merkittävää kasvamista, kun ensimmäinen työntekijä palkataan.

Westlund myöntää kuitenkin, että varsinkin pienissä yrityksissä pelätään työntekijöiden mahdollisia sairaslomia, joista aiheutuu kustannuksia yritykselle. -Suurissa yrityksissä sairaslomasijaisuudet on helpompaa järjestää, niillä ei vaikeuksia ole, Westlund sanoo.

Westlundin mielestä valtion tulisi yksinkertaistaa henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvaa byrokratiaa ja tulla nykyistä suuremmalla panoksella mukaan äitiys- ja isyyslomien kustannusten jakamiseen.

-Kyllä autokorjaamoalalla Ruotsissa on aika paljon naisia työssä, ja täällä pyritään siihen, että lomat jaettaisiin tasan kummankin vanhemman kesken. Äidin nyt kuitenkin on ihan käytännön syistä oltava poissa työstä ainakin muutama viikko, Martin Westlund nauraa. -Ruotsalaisperheissä yleensä se vanhempi, jonka palkka on pienempi, jää kotiin lasta hoitamaan.

Martin ei missään tapauksessa tekisi valintaa työntekijästä sillä perusteella, kumpaa sukupuolta hän on. -Osaaminen ratkaisee, hän sanoo. Nuoren autokorjaamoalan yrittäjän tasa-arvoasenne on selvästi moderni ja kohdallaan.

Martin Westlundin mielestä työntekijöiden vapaamuotoinen rupattelu keskenään on hyvä tapa kehittyä.