Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aila Harjanne on oikea henkilö kertomaan yrittäjien ja kaupungin välisen vuorovaikutuksen merkityksestä ja niistä ajatuksista, joita kummallakin osapuolella elinkeinopolitiikasta on. Hän toiminut yrittäjänä vuodesta 1964, jolloin hän aloitti kauppiaana pienessä kellarikerroksessa sijaitsevassa kaupassa. Hän on vaikuttanut myös usean vuoden ajan kaupunginvaltuutettuna ja useissa johtavissa luottamustehtävissä. Yrittäjien ja kaupungin välisen säännöllisen vuoropuhelun Harjanne näkee erittäin tärkeänä kehitettäessä kaupungin elinkeinopolitiikka.

- Ollessani Turun Yrittäjien puheenjohtajana 80-luvun lopulla loimme toimivat yhteistyösuhteet kaupungin ja yrittäjien välille. Silloin yrittäjät olivat mukana yrittäjäasiain valtuuskunnassa ja elinkeinopoliittisessa toimikunnassa, joka omalta osaltaan oli rakentamassa kaupungin elinkeinostrategiaa. Mielestäni yhdessä tekemistä on tällä hetkellä liian vähän. Turkuhan sai Suomen Yrittäjien viime keväänä julkaistussa kaupunkikohtaisessa elinkeinopoliittisessa mittaristokyselyssä huonot arvosanat. On siis ryhdyttävä pikaisesti toimiin, jotta tällaiset tulokset eivät toistu. Pitäisi ehdottomasti luoda jonkinlainen säännöllisesti kokoontuva yrittäjien ja kaupungin päättäjien yhteistyöelin, Aila Harjanne pohdiskelee

Yrittäjyyshalukkuutta edistetään kaupungin toimin

Yrittäjyys on Turussa myötätuulessa, mistä osaltaan kertoo sekin, että jatkuvasti kasvussa oleva yritysten lukumäärä lähentelee jo 10.000 yrityksen rajaa. Aila Harjanne on ilahtunut myös yrittäjyyden yleisen arvostuksen kasvusta.

- Pitää muistaa, että pienet ja keskisuuret yritykset ovat maamme suurimpia työllistäjiä. On hienoa havaita, että yrittäjyyden merkitys suomalaisen hyvinvoinnin ja työllisyyden perustana on vahvistunut myös yleisessä asenneilmastossa. Pitkän yrittäjäkokemuksen perusteella voin kertoa, että aina ei näin ole ollut. Yhteiskuntamme havahtui yrittäjyyden merkitykseen 90-luvun laman aikoihin, jolloin tajuttiin, että yrittäjyys on ainoa oikea vaihtoehto työttömyyden ratkaisemiseksi, Harjanne sanoo

- Kaupungin toimesta pyritään edistämään yrittäjyyshalukkuutta jatkossakin. Yhtenä esimerkkinä voisi mainita, että Turun Seudun Kehittämiskeskuksella on toimialavastuu luovien alojen kehittämisestä, jossa pyrkimyksenä on mainittujen alojen elinkeinoistaminen ja kulttuurin ja elinkeinoelämän yhteistyön kehittäminen. Keskeisiksi kehittämisaloiksi seudulla on nostettu mm. musiikki ja design. Merkittäviä ovat myös tapahtumatuotanto, käsi- ja taideteollisuus, viestintäala ja matkailu, johon kuuluvat mm. hotellipalvelut, kulttuuri ja kaupat. Käytännössä luovien alojen verkosto ”Luovikko” on toiminut vasta keväästä alkaen, mutta työ on hyvällä alullaan, Harjanne toteaa.

Yrittäjyyspolulta eväitä yrittäjyyteen

Yrittäjyyskasvatus on otettu mukaan maamme oppilaitosten opetusohjelmiin. Tavoitteena ei ole yksinomaan yrittäjyyshalukkuuden lisääminen vaan yrittäjämäisen toimintatavan omaksuminen yleensä. Tämä perustuu arvioon, että tulevaisuuden yhteiskunnan menestys tulee pohjautumaan yksilöiden ja organisaatioiden sopeutumiskykyyn, mahdollisuuksien nopeaan hyödyntämiseen, uuden etsimiseen ja kohtuullisen riskin ottamiseen.

- Kaupunki haluaa yhteistyössä yrittäjien ja oppilaitosten kanssa varmistaa yrittäjyyskasvatuksen toteutumisen käytännössä, mitä silmällä pitäen oppilaitoksille on laadittu työvälineeksi Turun yrittäjyyspolku, joka jakaa ja levittää toimivia yrittäjyyskasvatuksen käytäntöjä ja luo uusia malleja. Yrittäjyyspolku toteutetaan kaikilla opintoasteilla, sopiviksi katsotuin menetelmin, Aila Harjanne kertoo.

Aila Harjanne pitää tärkeänä, että elinkeinopolitiikan näkökulma otetaan huomioon kunnallishallinnon päätöksiä tehtäessä