Räjäytysmatolla ehkäistään irtokappaleiden holtiton sinkoilu räjäytystyömaalla. Vanhoista kuorma-auton renkaista valmistettava 15 neliön matto painaa noin 1 000-1 200 kiloa. Keksintö ei ole uusi, mutta Aapo Aarrekorven matoissa sidontatekniikka on patentoitu.

Matto on paksu, tiivis, eikä muistuta sälekaihdinta ensimmäisen posahduksen jälkeen. Se kestää panostajan ja kaivinkoneenkuljettajan ammattitaidosta riippuen satoja räjäytyskertoja. Nämä ovat ekomattoja siinä mielessä, että niihin uppoaa vuodessa merkittävä määrä ongelmajätteeksi luokiteltuja kuorma-auton renkaita.

Ylipanostaja, keksijä Aarrekorpi on Fortecta Finland Oy:n toimitusjohtaja. Matka vuonna 2003 saadusta ideasta tähän päivään, keksinnön tuotteistaminen markkinoille, on ollut kujanjuoksu. Yksinäisenä ja kestävyyyttä koetelleena aikana on palanut omaa ja vierasta pääomaa, ja kohdattu asiaa vilpittömästi eteenpäin ajaneiden lisäksi myös muutama liero ja kiero.

Patenttihakemus vie aikaa

Vaativa työmaa synnytti idean 2003. – Menin patenttitoimistoon 2004 keväällä, ja tutkittiin, löytyykö vastaavaa. Patenttihakemus vie viikkoja, ja kysyy rahaa, Aarrekorpi kertoo.

Hakemuksen jätettyään mies asteli rautakauppaan ilman ainoatakaan piirustusta, ja vuokrasi hallin. - Ensimmäinen kone pakerrettiin yhdessä pojan kanssa ihan vaan tekemällä.

Lokakuussa 2004 lähti jo ensimmäinen mattosatsi asiakkaalle. Pieni juttu Konepörssissä tukki puhelimet. Tuotteelle oli valtava kysyntä. Aarrekorpi on louhintaporukoille tuttu nimi.

Nyt yritys työllistää kuusi. Uudessa linjassa kolme erillistä työvaihetta on osin automatisoitu. Kysyntä pakottaa siirtymään kahteen työvuoroon, ja työvoimaa palkataan lisää.

Aarrekorpi selvittää prosessin värikkäitä vaiheita, ja muistuttaa, ettei tuotteen tie markkinoille ole aina samanlainen. – Itse pyöritin ajatusta ensin aivan yksin. Keksintösäätiö ja muut tukijoukot sekä rahoittajat tutkivat tarkkaan hanketta. Samalla silmäillään keksijää, onko hänestä viemään projektia eteenpäin.

Kaikkiin ei voi luottaa

Patentti on yksityishenkilölle niin kova juttu, että siitä ei kannata huudella jokaiselle pihaparlamentille. Toisaalta patentti ei anna syytä henkseleiden paukutteluun.

- Tuhannesta ideasta yksi voi lähteä lentoon. Patentin voi saada muutama sata ideaa, joista niistäkin vain viitisenkymmentä saa ilmaa siipien alle.

Idean puskeminen tuotteeksi ja markkinoille vanhentaa yhdessä vuodessa viisi vuotta. – Se on kovaa leikkiä. Lyhyessä ajassa on imuroitava valtavat määrät uutta tietoa ja poljettava eteenpäin. Vastuu kaupallistamisesta on aina keksijällä, eikä ole mahdollisuutta antaa periksi. Tukijoukoista huolimatta on toimittava itse aktiivisesti miltei häiriköintiin saakka.

Aarrekorpi on tehnyt hyvää yhteistyötä Potkurin Tapio Järvensivun ja Keksintösäätiön kanssa. Potentiaalinen ansaitsemismahdollisuus houkuttelee myös hyeenoita haaskalle. Yksi tärkeimmistä opeista on, ettei kaikkiin voi luottaa.

Fortecta on saanut pääomasijoittajan, ja näkyvissä on uusia markkinoita. Kanadan ja Euroopan patentit ovat haussa. Johtaja uskoo toiminnan laajentuvan Pohjoismaihin ja Eurooppaan.

- Usko ja periksi antamattomuus vievät eteenpäin. On koulutettava itseään, ja löydettävä oikeat yhteistyökumppanit.

Aapo Aarrekorven räjäytysmatoissa on muun muassa sidontatekniikka patentoitu. Keksinnön tie myytäväksi tuotteeksi kysyy aikaa ja psyykkistä kestävyyttä.

Anna-Silja Suutarinen