1920-luvulla rakennettu hirsitalo Kemiössä on saamassa uuden elämän. Vuosikymmenet sateen ja tuulen armoilla sekä varsinkin menneet ”peruskorjaukset” ovat lahottaneet osan hirsistä ja tuhonneet vanhoja ikkunoita. Sympaattisen talon sisäpuoli on remontin keskellä ankea, mutta ei toivoton, sanoo Teemu Mäkinen. Hän on Turunmaan korjausrakentamisosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja ja yksi osuuskunnan paristakymmenestä vanhojen työtapojen osaajasta.

– Vanha talo kannattaa korjata, jos siitä on noin kaksi kolmasosaa ehjänä, Mäkinen toteaa.

Turunmaan korjausrakentamisosuuskunta perustettiin 2006 ja se tekee läheistä yhteistyötä vanhan rakennusperinteen säilyttämiseen erikoistuneen Curatio ry:n kanssa. Osuuskunnan jäsenet ovat muun muassa kirvesmiehiä, puuseppiä, muurareita ja maisemanhoitajia. Kaikkia yhdistää halu säilyttää menneiden polvien työ ja tietämys tuleville. Osuuskunta korjaa vanhoja taloja ja niiden pihapiirejä käyttämällä vanhoja materiaaleja niin pitkälle, kuin se on mahdollista. Painekyllästettyä puuta, muoveja, vuori- tai lasivillaa tai nykyaikaisia muoveja sisältäviä maaleja ei käytetä.

– Nyt jouduimme ostamaan uusia hirsiä ensimmäisen kerran, kun vanhojen saaminen on aina vain vaikeampaa. Vanhat talot on alun perin rakennettu siten, että kaikki tarvikkeet ja materiaalit ovat kierrätettäviä. Uusista taloista ei aikanaan jää mitään säilytettävää, kaikki joutaa kaatopaikalle, Mäkinen sanoo.

Osuuskunta toimii pääasiassa Turunmaan alueella. Töitä on riittänyt jopa enemmän, kuin voidaan ottaa vastaan. Osuuskunta on hallinnoinnin kannalta nyt ihannekoossaan, mutta uusiakin jäseniä voidaan vielä ottaa.

– Erityisesti muurareista ja pintakäsittelijöistä on kova pula. Myös vanhojen ikkunoiden kunnostusta riittää koko ajan enemmän, kuin ehdimme tehdä.

Teemu Mäkinen (vas.) ja Kalle Alho korjaavat punaisen talon hirsirunkoa. Vanhasta omenatilasta on tulossa idyllinen vapaa-ajan koti.

Pirkko Varjo