Marjukka Karttunen haluaa tosissaan saada vanhemmuuden kustannukset tasapuolisempaan jakoon. Kahden kansanedustajakauden tuomalla kokemuksella hän tietää, miten päätöksenteko tässä maassa toimii.

– Aion käydä eduskunnassa niin usein, että kun edustajat näkevät vain heilahduksenkin jakkupukuni helmasta he muistavat heti, että ai niin, ne vanhemmuuden kustannukset! Eduskunnassa täytyy jaksaa jauhaa samaa asiaa väsyksiin asti, muuten asioita ei saa eteenpäin, Karttunen sanoo.

Uutta, elokuussa alkanutta pestiään Karttunen kuvaa intohimotyöksi. Hän rakastaa ihmisten innostamista ja on kiinnostunut yrittämisestä. Opettajaksi valmistuneen Karttusen monipuoliseen työkokemukseen kuuluu myös yrittäjyyttä – aikanaan hän perusti ensimmäiset markettien pihoilla toimivat taimimyymälät Turkuun. Nykyäänkin hän on osakkaana designalan yrityksessä yhdessä puolisonsa Ville Parpolan kanssa. Lisäksi hän on tehnyt muun muassa radio- ja tv-toimittajan töitä ja kirjoittanut yhden kirjan.

– Elämä on vienyt. Kun putosin eduskunnasta, olin jonkun aikaa kotona nyt kolmevuotiaan Anni-Vanessan kanssa. Ensin tuntui oudolta, kun kalenteri ei ollut täynnä, mutta sitten aloin viihtyä ja nauttia kotiäitiydestä. Mahtavatko kaikki lapsiaan kotona hoitavat äidit ymmärtääkään, miten valtavan hienoa vaihetta he elävät, Karttunen kysyy.

Äitiysloma ei saa kaataa yritystä

Yrittäjänaisten Keskusliitto on noin 79 paikallisyhdistyksen kattojärjestö. Yhdistyksen toimisto on Helsingissä, jossa toimitusjohtajan lisäksi työskentelee täysipäiväisesti kaksi työntekijää.

– Naisyrittäjät tarvitsevat oman järjestönsä, koska naisten yrittämisessä on omat erityispiirteensä. Naisten yritykset työllistävät usein vain yrittäjän itsensä. Kasvuyrityksiä naisilla on vähän ja tässä tullaan vanhemmuuden kustannuksiin – miten yksinyrittäjä uskaltaisi palkata sen ensimmäisen työntekijän, kun äitiysloma voi kaataa koko yrityksen? Tosin tämä ei ole vain naisyrittäjien ongelma.

Äitiysloman kustannukset koettelevat myös yrittäjää itseään. Karttunen tietää tapauksia, joissa yritystoiminta on ollut pakko lopettaa, kun yrittäjä on tullut raskaaksi. Naisyrittäjien sijaisjärjestelmän laajeneminen valtakunnalliseksi on senkin takia hyvä asia. Yrittäjänaiset ovat jo vuosia ajaneet sijaispalveluhanketta ja nyt se saa valtion ensi vuoden budjetissa rahoitusta, niin että se voidaan levittää koko maahan.

– Yrittäjien eläkkeet ovat myös suuri huolen aihe. Naisyrittäjän keskimääräinen eläke on vain 850 euroa kuukaudessa. Tiedän omasta kokemuksestani, että varsinkin yrityksen alkuvaiheissa on joskus mahdotonta maksaa muuta kuin pakollinen minimi.

Yrittäjyyden edellytykset vaihtelevat eri puolilla Suomea. Esimerkiksi pohjoisessa pitkät välimatkat aiheuttavat kummallisia tilanteita.

– Olen kuullut yrityksistä, joiden täytyy toimittaa päivän kassa viidensadan kilometrin päähän ja yrityksistä, joissa uuden Sepa-maksujärjestelmän käyttäminen on mahdotonta, kun laajakaista ei toimi kuin silloin tällöin.

Ruotsissa vanhemmuuden kustannukset on jaettu tasapuolisesti jo kolmekymmentä vuotta, meillä ne kaatuvat vielä äidin työnantajan maksettaviksi. Marjukka Karttunen lupaa pitää sitkeästi ääntä vanhemmuuden kustannuksista, kunnes asiassa vihdoinkin tapahtuu jotain.

Pirkko Varjo