Teknologiateollisuuden bisnesnäkymät luodataan maakunnassa kaksi kertaa vuodessa. Neljän toimialan kokonaisuuteen kuuluvat elektroniikka- ja sähköteollisuus, metallien jalostus, kone- ja metallituoteteollisuus sekä kolmatta vuotta mukana oleva tietotekniikka-ala.

- Yrityksille on Suomessa kuulunut hyvää kaikkien mittareiden mukaan pian viisi vuotta, eikä Varsinais-Suomi tee poikkeusta, asiantuntija Teppo Virta Varsinais-Suomen Teknologiateollisuus-yhdistyksestä toteaa. Yhdistys täyttää marraskuussa 40 vuotta.

Yritysten henkilöstömäärät ovat kasvaneet, mutta yhä suurempi osa työskentelee ulkomaisissa tytäryhtiöissä. – Ulkomaille mennään lähemmäs asiakasta, ei niinkään työvoiman perässä, Virta huomauttaa ja jatkaa, että toiminnan käynnistäminen siellä ruokkii töitä myös kotimaassa.

Neljän toimialan joukosta erottuu kone- ja metallituoteteollisuus korkeimmalla liikevaihdolla. Kokonaisuutena teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto maakunnassa on kasvanut 17 prosenttia edellisvuoden vastaavasta. Heilahteluista huolimatta tilauskanta on Virran mukaan korkea. Maailmantalouden yskiessä finanssikrampissa uusien tilausten saanti on vaikeutunut ja tarjouspyyntöjen määrä kääntynyt laskuun.

Löytyykö joustoa?

- Mitä enemmän kansainvälisessä taloudessa esiintyy epävarmuutta, sitä kovempaan kilpailuun meidän yritykset joutuvat. Omaa kilpailukykyä on entisestään viilattava.

Eli tuotteen on oltava edelleen huippuluokkaa. Virta kertoo koulutuksen kehittyvän muissakin maissa lisäten Suomen paineita pysytellä kärjessä. – Miten saadaan osaajia yrityksiin?

Työnjohto- ja esimiesosaamiseen tarvitaan uusia koulutusväyliä. Opetushallitus on käynnistämässä koulutuskokeiluja. Yliopistouudistus on meneillään. Kone- ja metallialan ammatilliseen koulutukseen ensisijaisesti hakeutuvien määrä on maassa kaksinkertaistunut viidessä vuodessa.

Virta näkisi lisäpuhtia saatavan työmarkkinoiden joustamisesta esimerkiksi vuosityöaikaa tasaamalla. – Työehtojen joustavuus ja paikallisen sopimisen lisääminen, Virta toivoo.

Tulevaisuudessa ympäristöosaaminen näyttäytyy yhä suurempana kilpailuvalttina. Energia on merkittävä tuotantopanos.

Teknologiateollisuus ehdottaa Pohjoismaiden sähkömarkkinoille uutta toimintamallia, joka laskisi sähkön hintaa jopa 22 prosenttia. Uudessa mallissa sähköenergian ja päästöoikeuksien markkinat erotettaisiin toisistaan. Sähkön hinta määräytyisi toteutuneiden päästöjen mukaan. Sähkön hinnan lasku alentaisi inflaatiota ja kannuste hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen säilyisi.

Maakunnan viennistä 84 prosenttia on teknologiateollisuutta, ja tutkimus- ja kehityspanos on 71 prosenttia koko alueen elinkeinoelämän investoinneista. Runsas kolmannes alueen työvoimasta työllistyy teknologiateollisuuteen.

Asiantuntija Teppo Virta korostaa haasteiden koskettavan niin yrittäjiä kuin työntekijöitä.

Anna-Silja Suutarinen