Perusteltu syy riittää lainankorkojen nostamiseen
Suomen Yrittäjissä on seurattu tarkasti yrittäjien rahoitustilanteen kehitystä. Lokakuun puolivälin kiihkeimmän finanssikriisin aikoihin Yrittäjät teki kyselyn, johon vastasi 2800 yritystä. – Siitä selvisi muun muassa, että 14 prosenttia yrityksistä oli saanut rahoituslähteeltään yksipuolisen ilmoituksen marginaalikoron nostamisesta, kertoo tutkimuksen koostanut ekonomisti Harri Hietala.
Nelisen prosenttia vastanneista yrityksistä kertoi, että pankki oli edellyttänyt lisävakuuksia. Koska näin kerrottiin jossakin tapauksessa myös Finnveran kohdalla, Hietala oli ollut yhteydessä sinne. – Selvisi, että näissä oli yritys ollut maksuvaikeuksissa, ja lisävakuuksista oli neuvoteltu.
- Ihan hirveästi yhteydenottoja meille ei ole näissä asioissa vielä tullut, kertoo Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Janne Makkula.
– Pankithan voivat tehdä korotuksia marginaaleihin, jos se on perusteltua pankin varainhankinnan kustannusten noustessa ja jos pankki ei ole voinut niitä kohtuudella ennakoida. Pohjana täytyy olla kuitenkin velkakirjan ehdot, jotka asiakas on hyväksynyt.
- Kyse on velkakirjan ehtojen tulkinnasta, ja pankin tulee perustella näkemyksensä asiakkaalle. Saattaa olla, että nykyinen taloudellinen tilanne on jopa sellainen perusteltu syy, joka kantaa, Makkula huomauttaa. - Yrittäjä voi tietysti sanoa lainansa irti kahden kuukauden aikana, jos on eri mieltä pankin kanssa. Marginaalin korotus on mielestäni kuitenkin pienempi paha.
- En ole myöskään kuullut, että lisävakuuksia olisi vaadittu. Siihen ei toivottavasti ihan herkästi lähdetäkään, varsinkaan pienyritysten kohdalla, Makkula uskoo.
Jos lainankorkoa on nyt nostettukin, Makkula haluaa muistuttaa yrittäjiä, että tilanteen normalisoituessa olisi oltava aktiivinen. – Koron marginaali ei laske automaattisesti: yrittäjän täytyy silloin muistaa itse vaatia ja mahdollisesti kilpailuttaa lainansa uudelleen.
Pankit varovaisia koron nostossa
Lainan hakeminen hieman hiipunut
- Me olemme korottaneet isompien asiakkaiden osalta vanhojen luottojen marginaaleja noin puolen prosentin verran. Korkotasohan on kaiken kaikkiaan noussut, kertoo Nordean Turun alueen luottojohtaja Fredrik Sunde.
Vakuuksien kohdalla Nordea ei ole mennyt uudelleenjärjestelyihin. - Tietenkin jatkossa - uusien lainojen kohdalla - ollaan tarkempia, kun esimerkiksi asuntojen ja ehkä muidenkin vakuuksien kohdalla arvonnousu on taittunut.
Sunden arvion mukaan lainakyselyt ovat vähän vähentyneet. – Se voi olla tietysti tilapäistä, mutta kyllä kaikki yritykset nyt seuraavat tilannetta. Ainakaan uusia investointeja ei panna vireille – mutta toisaalta en ole huomannut, että jo vireillä olevia hankkeita olisi lopetettu normaalia tilannetta enempää.
Turun Osuuspankin varatoimitusjohtajan Olli-Pekka Saarion mielestä korkokeskustelussa on ollut ylilyöntejä. - Osuuspankin uusien lainojen marginaalit ovat joitain kymmenyksiä korkeammalla tasolla kuin vanhojen lainojen, joihin pankissa ei aiota koskea. Yrityslainoja on myönnetty normaaliin tapaan, mikä ei ole suuri määrä, sillä yrityksillä on tähän asti ollut omaa rahaa investointeihin.
Liedon Säästöpankin toimitusjohtaja Jussi Hakala ei ole korottamassa nykyisten luottojen korkoja. – Eikä lähtökohtaisesti muutenkaan. Tietysti seuraamme markkinatilannetta. Ja yritys-caset ovat aina vähän yksilöllisiä.
- Suurin kysymys tällä hetkellä on sekä rahoittajien että yrittäjien toimintaympäristön kehittymisessä. Omassa toiminnassamme lähdemme kuitenkin siitä, etteivät tällaiset lyhyet suhdanteet sitä vielä paljon hetkauta, Hakala toteaa.
![]() |
Uusien yrityslainojen korot ovat hieman nousseet, mutta eivat vielä mitenkään merkittävästi. |
Anneli Perkiö