Ison ratin takana- tapahtumassa syyskuussa otettiin tuntumaa raskaaseen liikenteeseen Alastaron moottoriradalla. Osallistujille, median edustajille, poliisille, Ajoneuvohallintokeskuksen virkamiehille ja katsastajille, selvitettiin ajankohtaisia kysymyksiä. Heillä oli myös mahdollisuus koeajaa raskasta kalustoa ilman yhdistelmäkorttia.

Linja-autoliikenteen haasteita luotasi Heikki Kääriäinen Linja-autoliitosta. Kaksi kolmasosaa sen jäsenista on alle kymmenen auton firmoja.

Julkisen liikenteen matkoista 60 prosenttia tehdään bussilla.

- EU-maista Suomi käyttää vähiten rahaa julkiseen liikenteeseen. Pohdimme jatkuvasti, miten pitää joukkoliikenne hintakilpailukykyisenä.

Bussiyritysten kulujakaumasta suurimmat viipaleet ovat henkilöstömenot sekä aineet ja tarvikkeet. Kokonaiskustannuksista polttoainekulut ovat hypänneet kattoon.

LAL ehdottaa Kääriäisen suulla alv-kannan laskemista nollaan, dieselin valmisteveron palauttamista sekä määrärahojen tuntuvaa lisäämistä esimerkiksi kaupunki- ja seutulippuihin.

Parkki- ja lepopaikat tiukassa

Rahtareiden puheenjohtaja Kimmo Puntti laukoi totuuksia kuljettajan näkökulmasta. Ajo- ja lepoaika-asetuksen noudattamista valvotaan tiukasti.

- Mutta maanteiden varrella ei ole yhtään direktiivin mukaista paikkaa. Monissa paikoissa yhdistelmien pysäköintiaikaa on rajoitettu. Nuku siinä sitten.

Kaupunkipysäköintialueet, jos niitä löytyy, ovat ohjaamattomia ja ruuduttamattomia, ahtaita alueita. Satamien edustalla ei ole parkkipaikkoja.

- Satama-alueella kulkeminen on kielletty. Sitten ihmetellään, miksi ykköstie on tukossa!

Puntti toivoo vakavasti panostettavan raskaan liikenteen etukäteisopastukseen. Kuljettajien työtä helpottaisivat tilavat, esteettömät liittymät. Taukoja ja vuorokausilepoa ajatellen kaivataan rauhallisia paikkoja, joista löytyisi peruspalvelut: ruoka, peseytymismahdollisuus, yöpymispaikka ja huoltopiste.

Jatkuva koulutus pakolliseksi

EU-direktiiviin perustuva lainsäädäntö sisältää vaatimukset perustason ammattipätevyyden hankkimisesta ja säännöllisestä jatkokoulutuksesta. Direktiivi on jo voimassa henkilöliikenteessä. Tavaraliikenteessä se astuu voimaan syyskuussa 2009.

- Tekniikka ja työmenetelmät kehittyvät ja säädökset muuttuvat, perustelee Mika Jukkara Scan-Auto Oy:stä.

Koulutuksella tuetaan ammatin arvostusta, liikenneturvallisuutta sekä hillitään kustannustason nousua. – Koulutuksen järjestäjien ja ohjelmien on oltava Ajoneuvohallintokeskuksen hyväksymiä, Jukkara muistuttaa.

Uusilta kuljettajilta vaaditaan ajo-oikeuskoulutus sekä perustason ammattipätevyyskoulutus. Ammatissa toimimisen edellytys on 35 tunnin jatkokoulutus viiden vuoden aikana.

- Se tarkoittaa, että vuodessa on koulutettava liki 90 000 kuljettajaa, Jukkara toteaa ja pohtii koulutuskapasiteetin riittävyyttä.

Tilaisuuden avasi Suomen Kuljetus ja Logistiikka- yhdistyksen (SKAL) puheenjohtaja Ahti Myllys. Päivän puheenvuoroissa nousi esille polttoaineen hinta ja kuljetusalan ympäristötyön ja energiatehokkuuden parantaminen.

SKAL:in toimitusjohtaja Iiro Lehtonen selvensi liikenteen osuuden Suomen koko energiankulutuksesta olevan noin 20 prosenttia. Tieliikenteen osuus siitä on noin 90 prosenttia. Kuorma- ja pakettiautojen osuus energiankulutuksesta on seitsemisen prosenttia. Ammattimaisen maantietavaraliikenteen kulutus vain osa siitä.

Rahtareiden puheenjohtaja Kimmo Puntti muistutti, että niin kauan ei ole polttoaine kallista kun on varaa ajaa rajoitinta vastaan.

Ison ratin takana- tapahtumassa osallistujilla oli mahdollisuus koeajaa raskasta kalustoa ilman yhdistelmäkorttia.

Rekan, armeijan maastoajoneuvon, paloauton ja sora-auton lisäksi muutamat ehtivät kokeilla, miltä tuntuu huristella bussilla.

Anna-Silja Suutarinen