Suomen kumiteollisuuden johtajat ovat huolissaan kustannuspaineista, joita raakaöljyn hinnannousu ja korkeat työvoimakustannukset alalle asettavat. Kumiteollisuuden yhtenä pääraaka-aineena käyttämän öljyn hinta on kohonnut ennätysmäisesti viime keväästä saakka, eikä laskua ole odotettavissa pariin vuoteen.

– Kumiteollisuuden pääasiakaskunta ajoneuvoteollisuus vaatii hinnanlaskuja useampivuotisissa sopimuksissa. Öljyn hinnankohoamisesta aiheutuvia kustannuksia ei saada koskaan täysimääräisesti katteisiin, toimitusjohtaja Tuula Rantalaiho Kumiteollisuus ry:stä sanoo.

Kustannuspaineita lisäävät kumiteollisuuden työntekijöiden keskipalkat, jotka ovat korkeammat kuin muiden teollisuuden työntekijöiden keskiansiot.

– Kumijalkineteollisuudelle viime vuodet ovat olleet rankkoja. Nokian Jalkine on ratkonut ongelmaa vähentämällä työvoimaa ja ulkoistamalla tuotantoa itäiseen Eurooppaan, Rantalaiho kertoo.

Jalkineteollisuutta ovat kiusanneet myös kuivat kesät ja saappaiden halpatuonti Aasiasta.

– Jalkineteollisuus on sääriippuvainen ala. Vaikka viime kesä oli kostea, kaksi edellistä olivat sitäkin kuivempia. Kilpailussa pärjätäkseen jalkineet ovat tänä syksynä satsanneet esimerkiksi värikkäisiin malleihin, Rantalaiho sanoo.



Suomen sijainti kaukana suurilta markkinoilta



Rantalaihon mukaan hintakilpailu koettelee koko kumiteollisuuden alaa Suomessa. Valmistajia on paljon, ja Suomen kumintuotanto on vain hippunen kumin maailmanmarkkinoilla: Suomessa kumiraaka-ainetta käytetään vuosittain 45 000 tonnia, kun sen kokonaiskulutus maailmassa on 19 miljoonaa tonnia.

– Rengasteollisuutta lukuun ottamatta työn tuottavuuden tunnusluvut ovat menneet koko ajan alaspäin viimeisen viiden vuoden aikana. Nokian Renkaat on kuitenkin pärjännyt hyvin. Se rakentaakin parhaillaan suurta tehdasta Pietarin lähelle, Rantalaiho kertoo.

Suomen kumituotannosta noin 70 prosenttia menee vientiin. Vuonna 2003 Suomeen tuotiin kumitavaraa 340 miljoonan euron arvosta. Samaan aikaan sitä vietiin 306 miljoonan euron arvosta.

– Suomi on sijaintinsa puolesta kaukana suurilta markkinoilta, ja se asettaa haasteita kerrakseen. Tuontia on ollut enemmän ainakin viimeiset 20 vuotta. Viennin arvo on kuitenkin koko ajan lähentynyt tuontilukuja, Rantalaiho iloitsee.



Tuotanto ei lopu



Suomen kumiteollisuuden yritykset ovat pk-yrityksiä lukuun ottamatta Nokian Renkaita. Yritysten selviäminen voimistuvasta kilpailusta johtuu Rantalaihon mukaan joustavuudesta ja pienten sarjojen valmistusmahdollisuudesta.

– Tuotteita suunnitellaan sitä mukaa kun niitä kysytään. Teknisiä kumituotteita kuten letkuja, putkia ja tiivisteitä räätälöidään rakennustuotteiksi asiakkaan toiveiden mukaan. Vaikeuksista huolimatta kukaan jäsenyrityksistä ei ole uhannut panna pillejä pussiin. Myös teollisuus on satsannut paljon kumiteollisuuden tutkimukseen, korkeakoulujen laitehankintoihin ja koulutukseen. Tämä on selvä osoitus siitä, että usko kumiteollisuuden tulevaisuuteen on korkealla, Rantalaiho korostaa.

(tämä semmoiseen laatikkoon jos mahtuu)



Kumiteollisuus pähkinänkuoressa



– Kumituotteet jaetaan maailmanlaajuisesti kahteen ryhmään: rengastuotteisiin (Tyres) ja yleisiin eli GRG-tuotteisiin (General Rubber Goods)

– Suomessa kumiteollisuus jaetaan kolmeen ryhmään: rengasteollisuuteen, kumijalkineteollisuuteen ja teknisiin kumituotteisiin. Näistä kaksi jälkimmäistä kuuluu GRG-ryhmään.

– Kumin kokonaiskulutus maailmassa on 19 miljoonaa tonnia vuodessa.

– Suomessa kumia kuluu 45 000 tonnia vuosittain.

– Ajoneuvosektori käyttää kumintuotannosta 70–75 %. Rengasteollisuuden ennustetaan kasvavan muuta kumiteollisuutta hitaammin.

– Suurin osa maailman kumituotteista käytetään Pohjois-Amerikassa, Länsi-Euroopassa ja Japanissa.

– Kumiteollisuus työllistää Suomessa nykyään noin 2600 henkeä. Vuonna 1970 työllisyysluvut olivat korkeimmillaan ja ala työllisti jopa 5000 henkeä. Automaation lisääntyminen on vähentänyt työvoiman tarvetta. Tuotannon määrä on kuitenkin noussut koko ajan.

– Kumiteollisuus ry on Suomessa kumiteollisuutta harjoittavien ja pääasiassa kumia raaka-aineenaan käyttävien yritysten yhteenliittymä elinkeino- ja työnantajapoliittisissa asioissa. Se perustettiin vuonna 1961. Sillä on 11 jäsenyritystä. Suomessa on noin 20 kumituotteita valmistavaa yritystä.

– Suomen ensimmäinen kumitehdas Gummi Teollisuus Tehdas Pohjola aloitti toimintansa vuonna 1895. Se lakkautettiin, mutta tilalle perustettiin Suomen Gummitehdas Oy, joka oli ainoa kuminvalmistaja Suomessa 1920-luvulle saakka.

– Nokiasta tuli kumiteollisuuden pääpaikka noin 100 vuotta sitten. Varsinainen kumilaakso sijaitsee linjalla Äetsä–Vammala–Nokia–Tampere.

– Alan korkeakoulutasoinen opetus käynnistyi v. 2001 Tampereen teknillisessä yliopistossa. Kumituotevalmistajan tutkintoon tähtäävä ammattikouluopetus alkoi v. 2000 Vammalan ammattikoulussa. Automaation lisääntyminen aiheuttaa alalle uusia työtaitovaatimuksia.

Kristiina Lindberg