Talousnäkymien heiketessä tuottavuuden ja sopeutumiskyvyn merkitys kasvaa. Yrityksen menestymisen keinojen tukemiseksi on mahdollista sopia palkoista paikallisesti.

Lämmityslaitteita valmistavalla Kaukora Oy:llä on toimipaikat Raisiossa ja Turussa. Se työllistää 160 henkilöä, ja viime vuonna liikevaihto oli 25 miljoonaa euroa. Kaukorassa kokeiltiin paikallista sopimista lokakuussa.

Kaikki saivat 2,5 prosentin korotuksen paikallisen erän ollessa 1,6 prosenttia. – Jakoperusteita mietittiin yhdessä. Ne löytyvät työehtosopimuksesta, ja luottamusmies oli idean takana, tehdaspäällikkö Rami Aaltonen kertoo.

Paikallisen lisän tarkoitus on palkita henkilökohtaista työsuoritusta. – Kiinnitimme huomiota työn tuottavuuteen, laatuun ja palkkavääristymiin, Aaltonen jatkaa.

Tuntuva kannustin

Paikallisen kannustinlisän sai porukasta neljännes. Jako toteutettiin tasaisesti osastoittain esimiesten valitessa saajat. Paikallisen erän osuus laskettiin keskituntiansion perusteella.

- Jos olisimme jakaneet kaikille prosentin tasaisesti, se olisi ollut hajuton ja mauton summa. Nyt osa sai liki kymmenen prosenttiyksikön korotuksen, Aaltonen huomauttaa.

Mitä suurempi massa puremassa, sen pienemmäksi jää kannustinporkkana. Kokeilu nostatti humauksenomaisen reaktion puolesta ja vastaan. Osa koki syyllisyyttä saamastaan osuudesta, ja osa koki toimineensa epätyydyttävästi.

Epävarmuus markkinoilla kumuloituu. Tavara kuitenkin liikkuu, eikä Kaukorassa olla jouduttu tekemään sopeutuksia.

Aaltonen huokaa, että kaikki pääsisivät helpommalla, jos jako pantaisiin tasan. – Tasajako olisi epäreilua niitä kohtaan, jotka panostavat työhönsä näkyvin tuloksin. Tärkeää on rehellisyys, läpinäkyvyys ja toimiva keskusteluilmapiiri.

Jyrki Laurila on sähköasentaja ja pääluottamusmies Kaukorassa. Hän sai paikallisesta sopimisesta selkeän palautteen: luottamushenkilövaaleissa pääluottamusmies vaihtui.

- Kannustin- ja tulospalkkio ovat ihan ok, mutta yleiskorotukset eivät tunnu toimivan paikallisesti sovittuna. Kaikkia on vaikea pitää tyytyväisenä. Joka tapauksessa joku pettyy, mies toteaa.

Itse Laurila panostaa ja kannustaa sosiaaliseen yhdessäoloon. Raha herättää suuria tunteita. – Mutta meille maksetaan työpanoksesta, ei maleksimisesta ja istumisesta.

Käytännön uskotaan vakiintuvan

Työpaikkojen omilla sopimuksilla yritetään vastata kilpailuun. Esimiehen suorittamaan arviointiin perustuva järjestelmä altistaa pärstäkerroinsyytöksille.

- Me haemme työssä viihtymistä ja jaksamista. Paikallisella sopimisella tavoitellaan vaikeasti mitattavia asioita. Uskon tavan vakiintuvan muutamassa vuodessa, Aaltonen pohtii.

Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom muistuttaa Suomen Yrittäjien joustoturvates-mallista, joka sivuaa paikallista sopimista. Lailla säädettäisiin mahdollisuus osapuolille työpaikoilla yhteisesti sopien poiketa työehtosopimusten määräyksistä.

- Niin sanottu perälautamalli antaa mahdollisuuden palata työehtosopimuksen noudattamiseen, jos ymmärrykseen ei päästä.

Wibom huomauttaa, että palkat ovat joustaneet vain ylöspäin. Nykyinen talouskehitys vaatii liikkumatilaa työntekijöiden suhteen.

- Paikallisesta sopimisesta tarvitaan kentällä informaatiota ja menettelyohjeita. Tässä on järjestölle töitä. Uskon sopimisen lisääntyvän jatkossa.

Metalliliitto ja Teknologiateollisuus selvittivät molemmat paikallisen sopimisen onnistumista. Työntekijöistä kolme neljännestä oli sen piirissä. Yrityspotin jakaminen sujui viimesyksyistä paremmin.

Kaukorassa kokeiltiin paikallista sopimista lokakuussa. Tehdaspäällikkö Rami Aaltonen kertoo sen tuoneen kommentteja puolesta ja vastaan.

Anna-Silja Suutarinen