Jari Laakkio Salosta, erityisopettaja ja osa-aikayrittäjä Caudillo Oy:stä pohtii, miksi hyväntekeväisyyteen lahjoittamisen motiiveja ei aina mietitä tarkkaan. Miksi antaisin rahaa ja mihin?

Kasvattajan roolinsa lisäksi Laakkio suunnittelee yritysten markkinointia. Hänellä on kokemusta myös urheiluseuratoiminnasta ja valtakunnallisesta nuorten golfprojektista.

Laakkio vertaa juuri satanutta ensilunta lamaan – molemmat pysäyttävät miettimään. Taantuma saa osan yrityksistä pyyhkimään kauniit aikeet hyväntekeväisyydestä.

- Osa leikkaa ne kulut nyt kokonaan. Osa ei kummemmin mieti, mutta lopettaa osallistumisen varmuuden vuoksi. Osa jatkaa tietäen, että laman myötä arvot ja painopisteet siirtyvät, Laakkio selvittää.

Yrityksiin joiden arvot ovat kohdallaan, halutaan töihin. Valveutuneet asiakkaat kiinnittävät huomiota yrityksen arvokulttuuriin.

- Moni on valmis maksamaan tuotteesta hiukan enemmän, jos kyseessä on ”mukava” yritys, jonka toimintakulttuurin pystyy hyväksymään, Laakkio toteaa.

Yritys voi esimerkiksi kotisivuillaan kertoa, mitkä arvot ohjaavat toimintaa, tai kuinka se kantaa yhteiskuntavastuuta. Arvojen esittely ja perustelu on paikallaan. Siitä, että on tehnyt hyvää, saa Laakkion mukaan olla ylpeä. Sitä ei tarvitse piilotella, vaikka toki osa yrityksistä pitää mahdollisimman matalaa profiilia.

Jos kohdetta kysytään, Laakkio suosittelee panostamaan lapsiin, nuoriin ja urheiluun. Se on satsaamista tulevaisuuteen.

– Nuorissa on meidän tulevaisuus. Sen lisäksi esimerkiksi henkilöstön perheiden harrastustoiminnan tukeminen on yhteiskuntavastuun kantamista. Sen tulokset kertautuvat monin tavoin.

Laakkio lisää, että on fiksua näkyä asiakkaiden keskuudessa esimerkiksi koulujen ja urheiluseurojen toiminnassa. Se on markkinointia, mutta ei niin tuputtavaa.

Jari Laakkio vertaa juuri satanutta ensilunta lamaan – molemmat pysäyttävät miettimään. Hyväntekeväisyyden ei aina tarvitse olla rahaa. Se voi olla myös työpanos.

Anna-Silja Suutarinen