Käytyjen kunnallisvaalien lopputulosta yrittäjäehdokkaiden osalta voidaan pitää

kohtuullisena; runsas 40 % ehdolla olleista jäsenehdokkaistamme lunasti paikan valtuustoon.



Sellaisenaan tulos noudattelee pitkälti aiempia asetelmia. Varsinais-Suomessa kuntien uusin valtuustoihin tulee runsas 120 yrittäjävaltuutettua. Alueemme valtuustoissa yrittäjien määrä ja suhteellinen osuus valtuutetuista kasvoi jonkun verran; parhaimmillaan yrittäjävaltuutettuja on jopa lähes puolet kunnan valtuutetuista. Yrittäjälähtöisen näkökulman pitäisi näin ollen tulla esille valtuustojen toiminnassa varsin vahvasti..



Ensi vuoden alusta aloittavilla kunnanvaltuustoilla haastetta riittää; SY:n ja Finnveran tuoreen PK-barometrin mukaan yrittäjät arvioivat elinkeinoilmaston osatekijöistä sijaintikunnan ja yritysten välisen yhteistyön sekä elinkeinopolitiikan kokonaisuudessaan kaikkein heikoimmin hoidetuiksi. On selvää, että kuntakohtaisia eroja on varsin mittavassa määrin, sen osoittavat muut kyselyt, mutta joka tapauksessa barometrin tulos herättää kysymyksiä; mistä kiikastaa?



Onko kyse ennen muuta siitä, että kuntien sinällään kohtuulliseksi havaittu suhtautuminen yrittäjyyteen ei todennu toimenpiteiksi vai eikö viesti toteutetuista toimista kiiri riittävällä tavalla paikkakunnan yrittäjille? Hautaako byrokratia alleen yrittäjien toiveet joustavasta suhtautumisesta heidän esityksiinsä? Hyviä vastauksia näihin kysymyksiin pitäisi alkaa löytyä.



Tulevalla vaalikaudella yritystoiminnan kannalta keskeisiksi asioiksi kuntahallinnossa tulevat nousemaan systemaattisen elinkeinopoliittisen ohjelmatyön jatkaminen sekä kysymys julkisten palvelujen järjestämisen vaihtoehdoista.



Näiden asiakokonaisuuksien käsittely muodostaa haasteen myös yrittäjävaltuutetuille. Elinkeinopoliittisten ohjelmien työstämisessä on päästy ainakin Varsinais-Suomessa hyvään alkuun; nyt pitäisi pitää kunnissa huolta siitä, että työtä jatketaan prosessinomaisesti yhteistyössä paikkakunnan yrittäjäyhdistysten edustajien kanssa ja niissä voidaan siirtyä strategisista hahmotuksista konkreettisten toimenpidekokonaisuuksien muodostamisen suuntaan. Yrittäjävaltuutettujen roolina on tuoda näihin prosesseihin yrittäjälähtöinen näkökulma, joka liittyy ennen muuta toimenpiteiden toteutukseen, seurantaan ja tarkkaan resurssointiin. Kuten todettu, tilanteet kunnissa näiltä osin toki vaihtelevat suuresti..



Ohjelmatyön edistämistäkin haastavampaa yrittäjävaltuutetuille on aikaansaada keskustelua ja etenkin päätöksiä kunnallisten palvelujen järjestämisestä.. Lähtökohtana pitää olla kunnan palvelutarjontaan liittyvän tavoiteohjelman aikaansaanti, jossa palvelujen laatu- ja saatavuustavoitteet määritellään. Tämän kautta on mahdollista päästä tilanteeseen –pois eipäs -juupas keskustelusta – jossa kunta järjestää tasapuolisen kilpailuasetelman oman palvelutuotantonsa ja vaihtoehtoisten palvelumuotojen välille. Toisin sanoen, että yksityisille palvelun tuottajille taataan tasavertainen mahdollisuus osallistua julkisten palvelujen tuotantoon.



Käydyt vaalikeskustelut osoittivat, että haastetta tulee riittämään.

Parhainta menestystä alkavassa työssänne, hyvät yrittäjävaltuutetut!

Henri Wibom
toimitusjohtaja