Jokaisesta yrityksestä löytyy turvallisuusriskejä. Mutta asialle ei havahdu, ennen kuin jotain sattuu. Paloviranomaisia asiat kiinnostavat etukäteen. Poliisi kaartaa pihaan vasta tosipaikassa.

Rikos, tuhopoltot, huumeiden käyttäjät, tietoturvallisuus, Turun seudun Yrityssuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Olli Niskanen luettelee. Yhdistys palvelee jäseniään turvallisuusasioissa konsultoiden ja kouluttaen. Jäseniä on 42, suurempia yrityksiä, joista osalla on toimipisteitä ympäri maata.

- Suhtautuminen turvallisuuteen vaihtelee valtavasti. Valveutuneisuus riippuu toimialasta, yhdistyksen hallituksessa työskentelevä Olavi Kemiläinen, TOK:n ympäristö- ja turvallisuuspäällikkö toteaa.

Käsi sydämelle – miten kuljetat läppäriä, lojuvatko muistitikut miten sattuu? – Tietojen käsittely on hämmentävän usein lepsua. Henkilötunnukset ovat vaarassa levitä, salasanat ovat yhteisesti käytössä, samoin päätteet. Konetta on turha syyttää. Vika istuu usein näppiksen ja näytön välissä, Niskanen selvittää.

Miten tiloissa pääsee liikkumaan? Kuinka on lukitusten laita? Ketkä hallitsevat avaimia?

Henkilöturvallisuus ykkönen

Niskanen ja Kemiläinen tähdentävät turvallisuuskulttuurin ensimmäisen päämäärän olevan ihmishenkien turvaaminen. Liikkeelle lähdetään riskien kartoittamisesta.

- Yrityksen riskikartoituksen voi tehdä itse. Työkaluja löytyy netistä. Pikkufirmoista ei välttämättä löydy turvallisuuspäällikköä, Niskanen sanoo.

Seuraava askel on miettiä, miten riskejä poistetaan tai pienennetään, niin henkilö- kuin muissa vahingoissa. Henkilökunta on hyvä kouluttaa tietämään ja tunnistamaan riskit sekä toimimaan vaara- ja vahinkotilanteessa: antamaan ensiapua ja hoitamaan alkusammutusta.

- Uhkaavasti käyttäytyvän henkilön kohtaaminen on palvelualojen suurimpia riskejä, Kemiläinen muistuttaa.

Koulutusta tarjoavat muun muassa yksityiset alan yritykset sekä vartiointiliikkeet. – Me voimme tarvittaessa etsiä kouluttajan, Niskanen lupaa.

Kun asiat ovat kunnossa, esimerkiksi vakuutuksista voi saada alennusta. Niskanen vinkkaa kutsumaan vakuutustarkastajan käymään ja neuvottelemaan hinnasta. Ja kun turvallisuuskulttuuri on osoitettavasti kunnossa, käytössä on kelpo ase kilpailtaessa markkinoista.

- Eihän telakoillekaan ole alihankkijoilla mitään asiaa, ellei ole näyttää toteen, että turvallisuus on huomioitu, miehet huomauttavat.

Pelastusasetuksessa on määritelty tahot, joiden on laadittava pelastussuunnitelma. Sitä kysyy muun muassa palotarkastaja, ja juuri suunnitelmien tekeminen yrityksille pitää Olli Niskasen työn touhussa suurimmaksi osaksi.

Pienelle yritykselle määräyksiä ja ohjeita on valtava määrä hallittavaksi. – Maalaisjärjellä pääsee pitkälle, Niskanen lohduttaa.

Yrityssuojeluyhdistys palvelee kaikkia yrityksiä, mutta hinnoittelussa jäsenet hyötyvät. Yhdistyksen turvapäivillä on esillä ajankohtaista tietoa asiantuntijoiden esittelemänä, mutta jälleen kerran – ajatellaan, ettei meille satu mitään. Kun ei ole ennenkään sattunut.

- Pääasia on, että yrityksessä tunnistettaisiin riskit, ja mietittäisiin ehkäiseviä toimenpiteitä, Niskanen toivoo.

Olli Niskanen on Turun seudun Yrityssuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja. Mies vie itse muun muassa muistitikut päivän päätteeksi kassakaappiin.

- Tämä paperinpaljous ei edistä paloturvallisuutta, Olli Niskanen huokaa toimistossaan.

Anna-Silja Suutarinen