Turussa vuonna 1975 pizzerian perustanut Dennis Rafkin aloitti Helsingin valloituksensakin jo 20 vuotta sitten. – Minua pyydettiin sinne. Helsinkiläiset, jotka kävivät Turussa Denniksessä, kyselivät koko ajan, koska avaan ravintolan myös Helsinkiin. Kun minulle tarjottiin Fredrikinkadulta loistavaa paikkaa ravintolalle, päätin lähteä, Rafkin kertoo.

Helsingissä toiminta lähti heti hienosti käyntiin. – Helsinkiläiset ottivat Dennis-pizzan hyvin vastaan. Kehitin sen itse opiskeltuani ensin jenkeissä ja Ruotsissa. Se on yhdistelmä, jossa on ohut pohja ja runsaasti täytettä – siis kunnon ruokaa, eikä mitään pullaa.

Denniksen Helsingin ravintola muutti viisi vuotta sitten Kampin läheisyyteen. - Siellä on 60 sisäpaikkaa - sekä 50 ulkopaikkaa, mikä on Helsingissä tärkeää. Ravintola on tuottanut todella hyvin. Helsinkiläisten ravintolakäyttäytyminen on erilaista kuin turkulaisten: he syövät enemmän ulkona ja tulevat töitten jälkeen ottamaan drinkkiä. Monihan kulkee junalla töihin.

Tarvetta olisi lisätilalle. – Oikeastaan etsimme toista paikkaa Helsingissä. Ja tarkoitus olisi laajentua vähitellen muuallekin Suomeen nyt kun teimme firmassa sukupolvenvaihdoksen. Itse olen tähän asti vähän jarrutellut, että homma pysyisi hanskassa, mutta nuoret saa nyt jatkaa tästä, Dennis Rafkin toteaa. - Etsimme Turusta ja Helsingistä myös paikkaa wokki- ja nuudelibaarille. Niiden pitäisi aueta vuoden sisään, hän lisää.

Tampereella Dennis on toiminut kohta kaksi vuotta, mutta siellä alku on ollut hankalampi. - Heti alkuun tuli tehtyä moka. Lähdimme siellä liikkeelle valmiilla pizzapohjalla, mikä ei tietysti maistunut samalta kuin Turussa. Pian sielläkin alettiin tehdä pohjat paikan päällä. Mutta nyt on vaikeudet voitettu – ja tamperelaisetkin ovat lopulta hyväksyneet turkulaisen yrittäjän, Rafkin hymyilee.

Dennis-pizza on alkanut maistua tamperelaisillekin, nauraa Dennis Rafkin.

Anneli Perkiö