Finnvera saa vuodenvaihteessa Turkuun uuden aluejohtajan, kun apulaisaluejohtajana kahdeksan vuotta toiminut Seija Pelkonen siirtyy eläkkeelle jäävän Markku Laineenojan tilalle. Kaksikon yhteistyö juontaa tosin jo Finnveraa edeltäneen valtiontakuukeskuksen ajoille, jossa Pelkonen vuonna 1993 aloitti rahoitusasioiden parissa työskentelyn. Luvassa ei ole siis suuria muutoksia.

- Rahoituspolitiikassa Finnveran linjaukset tulevat tietysti aika korkealta. Paikalliset sovellukset tulee olla talon linjassa, vaikka eri ihmiset saattavatkin tulkita talon linjaa omalla tavallaan, kaksikko määrittelee.

Finnvera rahoittaa pääsääntöisesti pk-yrityksiä ja tämänhetkinen taloudellinen tilanne toki näkyy myös sen toiminnassa. – Vielä se ei ole dramaattisesti näkynyt kysynnässä, mutta kun pankkien vakuusvaatimukset ovat lisääntyneet, katseet kohdistuvat meihin. Voimme taata pankkilainoja ja tai myöntää lainoja omasta taseestamme, Laineenoja sanoo.

Finnvera voi olla myös rahoittajana niissä tilanteissa, joissa yritykselle ei ole vielä kertynyt vakuusmassaa, eivätkä rahamarkkinat voi omien sääntöjensä puitteissa niitä rahoittaa.

Vuositasolla Turun aluekonttorissa tehdään noin 1000 rahoituspäätöstä sekä suuri määrä erilaisia muutos- ja järjestelypäätöksiä. – Talouden taantuma ei ole aiheuttanut vielä massiivisesti uusia järjestelyjä, mutta meille tulee kyllä jo soittoja yrityksiltä, että nyt näyttäisi hiljentyvän ja miten sitten toimitaan. Se on yrityksiltä ihan fiksua toimintaa: on viisaasta varautua ennakolta eri tilanteisiin, Seija Pelkonen kiittelee.

– Ei tällainen hetkellinen finanssikriisistä johtuva kannattamattomuus estä rahoitustamme, mutta jos yritys on vuositolkulla tehty huonoa tulosta, niin se on tietysti eri asia, Pelkonen huomauttaa.

Vaikka Finnveran on toimittava kannattavan yrityksen tavoin, ei valtio-omistaja ole toimettomana taantuman edessä. – Kyllähän työ- ja elinkeinoministeriössä suunnitellaan, mitä nyt pitäisi tehdä. Toki tällainen organisaatio pystyy kiihdyttämään jossakin määrin tahtia muutenkin, Markku Laineenoja vakuuttaa.

Laineenoja haluaisi rauhoittaa yleistä mielialaa. - Varsinais-Suomessa ei ole nähtävissä mitään suuria radikaaleja muutoksia. Täällä on elinkeinoelämässä jo käyty läpi rakennemuutos, kun elintarviketeollisuutta ja mm. Wärtsilän moottoritehdas lakkautettiin. Talouselämä pystyy nielemään tällaisia muutoksia pieninä palasina. Laivanrakennusteollisuudessa on totuttu siihen, että mennään ylös ja alas - sen alihankkijat ovat käyneet terveellistä koulua jo vuosia.

Finnveran tulevan aluejohtajan ja Markku Laineenojan välinen yhteistyö juontuu valtiontakuukeskuksen ajoille ennen Finnveraa.

Anneli Perkiö