Paras-hanke pakotti ratkaisuun, joka on todennäköisesti parempi kuin mitkään yhteistoimintarakennelmat. Näin kuntaliitostunnelman tiivistää Naantalin kaupunginjohtaja Timo Kvist. Kuntaliitos naitti Naantaliin Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan.

Kvist arvioi vuoden vaihteessa syntyneen maan suurimman suomenkielisen saaristokaupungin. Mies toivoo, että kolme vuoden prässin jälkeen päästäisiin elämään arkea tuhannen saaren kaupungissa.

- Pk-yrittäjien lähtötilanne on sama kuin kenellä tahansa kuntalaisella. Kuntaliitos ei vie mitään. Uskon kaupungin palvelukyvyn vain kasvavan, kaupunginjohtaja arvioi. Maankäytön suunnitteluun tarvitaan lisäresursseja maalaiskuntien liityttyä kaupunkiin. Pinta-ala yli kymmenkertaistui.

Pysyvämpiä vaikutuksia Kvist uskoo löytyvän imagokysymyksistä. – Kaikki hyötyvät ja saavat vahvaa lisäarvoa Naantalin tutkitusti positiivisesta imagosta. Sillä on sama positiivisuuden leima kuin saaristolla. Tämän henkisen pääoman uskon palvelevan yrityksiä.

Matkailun saralla yrittäjille konkretisoituu entisestään houkuttelevampi Naantali. Turunmaan suomenkielisen saariston ja keskiaikaisen kaupungin palvelukonseptit kehittyvät varmasti.

- Onnistuminen riippuu elinkeinon harjoittajista ja heidän innovatiivisuudestaan, Kvist muistuttaa. Kunnan kontolla on infrastruktuuri ja peruspalvelut, ei yritysten kassavirta. Kaupunki investoi nyt kunnallistekniikkaan ja esimerkiksi sataman palveluihin.

- Palaute kuntaliitosprosessin ajalta on ollut myönteistä. En usko, että paikallisidentiteetit ovat olleet uhattuna. Hiljalleen ja maltillisesti kehitys näyttää, että yhdessä olemme enemmän. Jään odottamaan konkretiaa, uusia avauksia ja uudenlaista yhteistyötä, Kvist pohtii.

Naantalin kaupunginjohtaja Timo Kvist uskoo kaikkien, myös yrittäjien, hyötyvän Naantalin tutkitusti positiivisesta imagosta.

Anna-Silja Suutarinen