Yrittäjämäinen asenne kansalaisten ajattelussa ja toimintatavoissa on yhä tärkeämpää.

Sitä edellyttää niin yritysrakenteemme muutos suuryritysvaltaisesta pienyritysvaltaiseksi kuin myös työsuhteissa tapahtuvat muutokset, jotka vaativat työntekijöiltä entistä enemmän aktiivisuutta oman työmarkkinakelpoisuuden parantamisessa ja muutosvalmiudessa.

Yrittäjyyskasvatus luo pohjaa uuden yrittäjyyden ja yrittäjämäisen toimintatavan syntymiselle.

On hyvä lähtökohta, että yrittäjyyskasvatus on tullut pakolliseksi perus- ja toisen asteen opetussuunnitelmiin. Linjausta voisi jatkaa edelleen myös korkeakoulujen vastaaviin ops:hin.

Vähintään yhtä tärkeää on ulottaa yrittäjyyskasvatus opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen. Myös yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä tulee lisätä eri muodoissa. Yrittäjäkokemusten siirtäminen oppilaitosten, opettajien ja oppilaiden tietoisuuteen yritysesimerkkien välityksellä auttaa kouluja ja oppilaitoksia kehittämään toimintaansa työelämälähtöisesti. Yhteistyön elementtejä voidaan lisätä myös takaamalla yrittäjille riittävä edustuksellisuus oppilaitosten hallinnossa. Myös päätöksentekijöiden tulee havaita nykyistä selkeämmin yrittäjyyskasvatuksen merkitys opetuksessa ja yhtenä elinkeinopolitiikan osatekijänä.

Varsinais-Suomessa on viime vuoden elokuussa aloittanut toimintansa YES-keskus, joka toimii yrittäjyyskasvatuksen alueella linkkinä opetustoiminnan ja elinkeinoelämän välillä. Sen tehtävänä on vaikuttaa siihen, että yrittäjyyskasvatus tulee luontevaksi osaksi oppilaitosten opetustoimintaa ja aktivoi samalla alueen yrittäjiä ja yrityksiä mukaan yrittäjyyskasvatukseen. YES-keskuksen toiminta on verkostomaista ja se hyödyntää toiminnassaan alan asiantuntijoita. Varsinais-Suomen Yrittäjät ja seudulliset kehittämiskeskukset ovat sen ydinverkostoa. Opettajavalmennuksen ja yrittäjien ja koulujen ja oppilaitosten yhteistyön ja verkostojen aikaansaannin ohella myös yksittäisten yritysten laaja mukaantulo on tärkeää; tapahtuupa se sitten TET-toiminnan, opettajien työelämään tutustumisen, kouluvierailujen tai kummiyritystoiminnan kautta. YES-keskuksen ja sitä edeltäneen Y-1 toiminnan tulokset puhuvat puolestaan; seutukuntiin on muodostunut työryhmiä, koostuen oppilaitosten ja yrittäjien edustajista, jotka käytännössä itseohjautuvasti toteuttavat yrittäjyyskasvatusta sen lukuisissa eri muodoissa.

Yrittäjyyskasvatus etenee!

Henri Wibom
Toimitusjohtaja