Yrityksen johtamisessa ei voi soveltaa yhtä ainoaa mallia. Eri-ikäiset ihmiset tarvitsevat erilaista johtamista, yritysten ja organisaatioiden kehittämiseen perehtyneet aikuiskoulutuspäällikkö Eila Jylhä ja projektipäällikkö Sinikka Leino Turun ammattikorkeakoulun täydennyskoulutus- ja palvelukeskuksesta sanovat.

- Ikäjohtamisesta on puhuttu viitisen vuotta. Yrityksissä ikäjohtamisen idea otetaan kiinnostuneesti vastaan, joskin sen leviäminen on vielä hidasta. Meillä oli tänä syksynä seminaari ikäjohtamisesta osana Esimiehen työkalupakki -koulutusta. Seminaariin osallistui seitsemisenkymmentä ihmistä ja se poiki runsaasti yhteydenottoja jälkeenpäin, Leino kertoo.

Työyhteisöllä on parhaat edellytykset toimia hyvin, kun siinä on eri-ikäisiä ihmisiä. Vanhemmat tuovat työhön kokemuksen ja ammattitaidon, nuoret uusimmat opit ja innostuksen.

- Tiimityössä tämä tulee hyvin esiin. Yritysjohdon pitäisi myös huomata, että esimerkiksi koulutustilaisuuksien tai kehityskeskustelujen ei pitäisi mennä saman kaavan mukaan, jos osallistujat ovat eri-ikäisiä, Eila Jylhä huomauttaa.



Ikäsyrjintä vähenemään päin



Työelämässä on viime vuosikymmeninä liian helposti siirretty ammattitaitoisia ihmisiä eläkeputkeen. Onneksi ikäsyrjintä on nyt selvästi vähenemässä. Yrityksissä on ehkä huomattu, että myös asiakaskunta muuttuu siten, että iäkkäämpien ja usein varsin maksukykyisten osuus koko asiakaskunnasta kasvaa.

- Ei meillä myöskään ole varaa päästää parhaassa työiässä olevia ihmisiä vapaalle. Jo lähitulevaisuudessa työmarkkinoilta poistuu muutenkin enemmän ihmisiä kuin sinne tulee nuoria. Suomalaiset nuoret eivät edes riitä täyttämään kaikkia vapautuvia työpaikkoja, Leino toteaa.



[187_2003_0326Image0013.JPG]



- Johtamiskulttuuriin tarvitaan silti aika iso muutos, jos ihmisten halutaan jaksavan töissä 65-vuotiaiksi tai jopa pitempään. Jos tehokkuuden vaatimukset kasvavat koko ajan samalla, kun ihminen vanhenee, hän uupuu varmasti ennen aikojaan, Eila Jylhä sanoo.



Arvostuksen tunne tärkein



Onnistuneen johtamisen lähtökohta on toimivissa vuorovaikutussuhteissa. Taito puhua ja kuunnella aidosti on tärkein.

- Tunne siitä, että omaa työtä arvostetaan on ihmisen tärkein motivaation lähde. Toinen on työpaikalla toteutuva oikeudenmukaisuus, Leino ja Jylhä korostavat.

Turun AMK:n täydennyskoulutuskeskus on valmistelemassa pk-yrityksille tarkoitettua henkilöstötyön valmennusohjelmaa. Se on tarkoitus käynnistää ensi vuonna. Parhaillaan menossa olevaan Esimiehen työkalupakki -koulutuksen puolen päivän mittaisiin tilaisuuksiin on tähän mennessä osallistunut 50-80 edustajaa eri yrityksistä.

Sinikka Leino (oik.) ja Eila Jylh? iloitsevat siit?, ett? ik?syrjint? ty?el?m?ss? on alkanut v?henty?.

Pirkko Varjo